Hämes-Havunen kevätasussaan. Rakennusten päädyt, sininen

Hämes-Havunen

Hämes-Havunen on upea pohjalaisen talonpoikaisen rakennusperinteen taidonnäyte 1800-luvulta. Se on valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperintökohteeksi valtioneuvoston toimesta nimetty rakennuskokonaisuus, joka palvelee nykyisin juhlatalona, tapahtumien elämyksellisenä miljöönä ja pohjalaisen rakennusperinteen esittelykohteena. Hämes-Havunen sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Hyypänjokilaakson maisema-alueen pohjoispäässä.

Suuret kaksikerroksiset eli kaksifooninkiset, punamullatut maaseudun asuinrakennukset peltolakeuksien keskellä tunnistetaan pohjalaisen maiseman tunnusmerkeiksi. Tunnusomaista läntiselle rakennusperinteelle on ollut myös se, että asuin ja talousrakennukset on ryhmitelty tiiviiksi kokonaisuudeksi neliönmuotoisen, rakennusten umpinaiseksi rajaaman pihan ympärille.

Hämes-Havusen rakennusten keskinäinen sijoittelu ja arkkitehtuuri edustavat juuri tätä tyypillistä talonpoikaista rakennuskulttuuria Etelä-Pohjanmaalla. Hämes-Havusen tekee harvinaiseksi se, että umpipihoja on yhden sijasta kaksi. Asuinrakennukset ja ruoka- ja kesäaitat ovat miespihan ympärillä, ja karja- ja talousrakennuksia on viereisen karjapihan ympärillä. Kokonaisuuden keskelle sijoitettu rakennusrivi erottaa mies- ja karjapihan toisistaan. Pihaan päästään ainoastaan erityisistä porttiaukoista. Hämes-Havunen on harvoja eteläpohjalaisia taloja, jossa kaksi umpipihaa on säilynyt näihin päiviin saakka.

Hämes-Havusen taloon on kuulunut aiemmin lähes 20 rakennusta. Niistä on jäljellä ja kunnostettu edustavaksi umpipihojen ympärillä olevien rakennusten lisäksi kaksi aittaa.

Hämes-Havusen talonpoikaisrakennusten kokonaisuus ilmasta

 

Hämes-Havusen talonpoikaistalon tarina

Kauhajokea asutettiin erämiesten jalanjäljissä 1500-luvulla. Perimätiedon mukaan ensimmäiset asukkaat saapuivat Hämeen rantamailta, Hauholta. Metsäpolkuja samoillen, pitkin Kyrönkankaan kesätietä. Raivauksen aloitti Matti Erkinpoika. Talo merkittiin verolle vuonna 1608 Mikko Matinpoika Havusen ollessa isäntänä. Havunen syrjäytti vanhan Nyppeli-nimen, kun Kauhajoen talojen nimet merkittiin maakirjaan vuonna 1653.

Havusen talo ja kaikki sen 35 rakennusta tuhoutuivat tulipalossa Suomen sodan aikana (v. 1808).

Matti Tuomaanpoika ja Kreeta Liisa Jaakontytär ryhtyivät rakentamaan Yli-Havusen taloa vähän kauemmaksi joesta kuin entinen Havunen oli ollut. Hämeeseen ja Honkajoelle johtavien teiden risteyksessä sijaitseva rakennus noudatti hyvin pitkälle sodan aikana poltetun talon mallia. Nykyisin Hämes-Havusena tunnettu päärakennus valmistui vuonna 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kiinteistölle rakennettiin yhteensä lähes 20 asuin- ja talousrakennusta, joista osa on purettu tai tuhoutunut.

Kartanossa elettiin täysipainoista maatalon elämää aina 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin saakka. Karjaa sekä viljelysmaata ja metsää oli paljon. Ja työväkeä tarvittiin runsaasti. Talousrakennuksia uusittiin tarpeen mukaan vielä 1930- ja 1940-luvuilla.

Havusen suku eli Hämes-Havusessa seitsemän sukupolven ajan. Päärakennus oli asutettuna vuoteen 1957 ja pikkutupa vuoteen 1963 saakka.

Vuonna 1974 Kauhajoen kunta osti tilan ja sitä ympäröineen pellon Havuselan perikunnalta. Tässä vaiheessa aikaisemmin puhekielen nimi ”Hämes-Havunen” merkittiin kiinteistön nimeksi maarekisteriin. Vuonna 1977 aloitettiin rakennuksien kunnostustyöt Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton, museoviraston ja työvoimaviranomaisten tuella. Kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1982.

Nuori ylioppilas kuvattuna juhlapuvussaan Hämes-Havusen pihalla.

Hämes-Havunen juhlatilana

Hämes-Havusessa saat juhlatilaisuuksiisi ja kokouksiisi aidon pohjalaistunnelman.

Päätuvan huoneisiin (ylä- ja alakerta) saa katettua reilun 150 hengen ruokailun. Paritupakokonaisuuden keskellä on uudisrakennus, jonka yläkerroksessa on kahvilatyyppinen juhlatila noin 100 henkilölle. Heinäladossa voi järjestää vaikkapa kahvitilaisuuden ja juhlatanssit.

Keittiössämme on toimivat tilat isonkin vierasjoukon kestitsemiseen. Uuni, kylmätilat ja keittimet sekä astiastot on noin 120 henkilölle. Ruokailun voit halutessasi hoitaa itse, tai sopia valitsemasi pitopalveluyrityksen kanssa. Pienemmät kahvitilaisuudet voit sopia kauttamme. Sovitaan tapaaminen ja räätälöidään sinulle mieleinen juhla-tai kokouspäivä.

Pitopalveluita löydät sivuilta Vuokratila, -välineet ja catering.

Tiedustelut ja varaukset: markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori Riitta Alapiha p. 040 565 7776

Hämes-Havunen
Koskenkyläntie 312, 61800 KAUHAJOKI
puh. 040 565 7776
hameshavunen@kauhajoki.fi

Hämes-Havusen keittiön ovi raollaan.

Käyttömaksut Hämes-Havusessa

Sis. tilat, astiastot, valkokankaan, videotykin ja tarvittaessa kannettavan tietokoneen. Mahdollinen pöytäliinojen pesulalasku lisätään laskuun. Käyttömaksut sisältävät alv:n 24%.

  • Tilaisuudet, joissa ruokaillaan 5,00 € / hlö, vähintään kuitenkin 100,00 € / tilaisuus.
  • Tilaisuudet, joissa ei ole ruokailua tai joissa on vain kahvitarjoilu 3,00 € / hlö, vähintään kuitenkin 80 € / tilaisuus
  • Talon varaus valmistelua tai jälkisiivousta varten 80,00 € / päivä.
  • Varaus sellaista taidenäyttelyä tai vastaavaa varten, joka ei estä tilojen samanaikaista käyttöä esim. konserttia tai yksityistilaisuutta varten 80,00 € / viikko.
  • Talon sisätilojen vuokraus valokuvausta varten 30,00 € / kerta.
  • Talon esittely (ryhmät) 80,00 € / kerta
Hämes-Havusen aitat talvipuvussa.

Tyni Hannunpoika, Havusen suvun kantaisä

Hämes-Havusen talonpoikaiskiinteistön historia liittyy Havusen suvun sekä Kauhajoen asuttamisen historiaan. Havusen suvun kauhajokinen kantaisä Tyni Hannunpoika tuli Kauhajoelle Hauholta vuonna 1627. Hän saapui pitkin Hämeen-Pohjankangasta kulkenutta Kyrönkankaan kesätietä, joka oli ensimmäinen Hämeestä ja Satakunnasta suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle johtanut tieyhteys. Tätä tietä pitkin saapuivat monet muutkin Kauhajoen ensimmäiset asukkaat.

Tyni Hannunpoika rakensi kalamajan Kauhajoen rannalle n. 5 km nykyisestä kirkonkylästä etelään. Myöhemmin rakennettiin Hannunpojan ja hänen jälkeläistensä toimesta asuin- ja muita rakennuksia lähelle kalamajaa. Näissä rakennuksissa, jotka sijaitsivat runsaan sadan metrin etäisyydellä nykyisistä, pidettiin myös kestikievaria, minkä vuoksi Hämes-Havusesta on eräissä yhteyksissä käytetty nimitystä ”Pohjanmaan portti”. Kyrönkankaantien varrella sijaitseva Hyypän kylän Hämes-Havunen oli viimeinen Pohjanmaahan kuuluva talo ennen Pohjankankaan alkamista.

Hämes-Havusesta on tehty julkaisu, johon voi tutustua Kauhajoki tutuksi -sivuilla.

Ulkomaisemaa kuvattuna ikkunan läpi, ikkunan sivuilla vanhat pitsiverhot.

Country House Hämes-Havunen

Kauhajoki was inhabited in the footsteps of wilderness men in the 16th century. According to tradition, the first inhabitants arrived from the shores of Häme, Hauho. Forest paths rambling along the Kyrönkangas summer road. The clearing was started by Matti Erkinpoika. The house was taxed in 1608 when Mikko Matinpoika Havunen was the host. Havunen superseded the old Nyppeli name when the names of Kauhajoki houses were entered in the land register in 1653.

The Havunen house and all its 35 buildings were destroyed in a fire during the Finnish War (in 1808).

Matti Tuomaanpoika and Kreeta Liisa Jaakontytär set out to build Yli-Havunens house a little further from the river than the former Havunen had been. The building at the intersection of the roads leading to Häme and Honkajoki followed the model of a house burned down during the war. The main building, now known as Hämes-Havunen, was completed 1827 and the small house in the 1860s.

The manor lived a fullfledged farm life until the first decades of the 20th century. There was a lot of cattle as well as farmland and forest. And there was a great need for labor. The outbuildings were renovated as needed in the 1930s and 1940s.

The Havusens family lived in Hämes-Havunen for seven generations. The main building was inhabited until 1957 and the small house until 1963 .

In 1974, the municipality of Kauhajoki bought the farm and the surrounding field from the Havusela heirloom. At this stage, the name of the colloquial language ”Hämes-Havunen” was previously entered as the name of the property in the land register. In 1977, renovation work began on the buildings with the support of the Southern Ostrobothnia Provincial Association, the National Board of Antiquities and the employment authorities. The renovation was completed in 1982.

The mutual layout and architecture of the buildings represent the typical South Ostrobothnian peasant building culture. The buildings are placed around two courtyards, a manors yard and a cattle yard. This is how the so-called closed yard house was created, in which the building row placed in the middle divides in two. The yard can only be accessed from special gate openings. Hämes-Havunen is one of the few houses in South Ostrobothnia where two closed yards have survived to this day.

Today, Hämes-Havunen serves as a venue for various celebrations. Our kitchen has functional spaces for even a large group of guests. There is an oven, cold rooms and cookers as well as tableware for about 120 people. If you wish, you can take care of the catering yourself, or agree with the catering company of your choice. Smaller coffee events by appointment through us.

Schedule an appointment and tailor it to your favorite party or meeting day. Hämes-Havunen Manor is located at the northern end of the Hyypänjoki Valley landscape area.

Inquiries and bookings: p. 040 565 7776

Historical Background of Hämes-Havunen

The property of the country house Hämes-Havunen is historically connected to the Havunen family and the original settlement of Kauhajoki. The ancestor of Havunen family in Kauhajoki, Tyni Hannunpoika, came to Kauhajoki from Hauho in the year 1627. He arrived along the Summer Road of Kyrökangas, which ran through Hämeen-Pohjankangas, the first road from Tavastia and Satakunta to the Finnish-speaking South Ostrobothnia. Along the same road arrived many other original settlers as well.

Tyni Hannunpoika built a fishing hut on the shore of Kauhajoki, five kilometers to the south from the current parish. Later, Hannunpoika and his descendants build houses and other buildings close to the fishing hut. In these buildings, which were a hundred meters away from the current ones, there was also an inn. This inn is the reason why Hämes-Havunen has occasionally been called the Gate of Ostrobothnia. Situated by the Kyrönkankaantie road in the village of Hyyppä, Hämes-Havunen was indeed the last house of Ostrobothnia before Pohjankangas. The building of the restored buildings currently standing on the lot began at the beginning of the 19th century. The building of the main building began in 1827. In the following years, almost 20 houses and outbuildings were built. However, some of them were later demolished or destroyed.

The placement and architecture of the buildings represent the typical rustic architectural culture of the South Ostrobothnia. The group of buildings is one of the few remaining South-Ostrobothnian houses with two enclosed courtyards. The buildings of Hämes-Havunen served the members of Havunen family until the 1960s, when they were left vacant. In the year 1974, the municipality of Kauhajoki bought the one-hectare lot of Hämes-Havunen and the buildings on it from the heirs of Havusela, part of the Havunen family.