Etusivu - Kolmihenkinen perhe ulkona

Patsaat ja muistomerkit

Hukkuneiden muistomerkki
Kauhajoen Nummijärvellä, Salakarin ranta,
23.5.1908 hukkui järveen 14 lasta ja yksi vanhus veneen
kaatuessa äkillisen tuulenpuuskan johdosta.

Jumalan huoneet Kauhajoella
Suunnitellu Antti Salmenlinna.
Muistokivi pääkirkon pihalla.
Kirkkojen muistokiven hankintavuosi on 1958.

Jääkärien muistomerkki
Muistomerkki Kauhajoen pääkirkon pohjoisen puoleisella sivulla.
Muistomerkin paljastustilaisuus oli 6.12.1981.

Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi
Suunnitellut Kirsti Liimatainen.
Muistomerkki pääkirkon pihalla.
Mustagraniittisen muistomerkin ovat pystyttäneet Kauhajoen Karjalaiset v. 1955.

Kauhajoen taistelun muistomerkki
Kauhajoki-Päntäne tien varrella, Kauhajoen keskustasta n. 2 km.
Muistomerkki on pystytetty Kauhajoen taistelun muistoksi 1917, mutta se
yritettíin pystyttää jo 1908 ” Muistoksi kaatuneille sankareille ”.
Kauhajoen taistelu käytiin 10.8.1808.

Kauhajärven sankarihaudan muistomerkki
Kauhajärven sankarihaudalla.
Sankarihauta kätkee 9 viime sodissa kaatunutta.
Muistomerkin suunnitellut Matti Porkkala.

Kokko-suvun muistomerkki
Kauhajoen maatalousoppilaitoksella, Kyntäjäntie 6, 61800 Kauhajoki

Kotirintaman sankareille
Kirkkopuistossa.
Paljastettu 15.11.1998, kuvanveistäjä Reijo Paavilainen.
Sotien veteraanien pystyttämä patsas.

Nummijärven sankarihaudan muistomerkki
Nummijärven sankarihaudalla.
Sankarihaudassa lepä 24 viime sodassa kaatunutta nummikyläistä.
Patsaan piirtänyt Matti Björklund ( Visanti).

Nummijärven taistelu 28.8.1808
Suomen sodan muistomerkki.
Kauhajoen Nummijärvellä kylän keskustassa.

Nummijärven taistelussa kaatuneiden muistomerkki
Nummijärven kylän keskustassa.
Muistomerkki on pystytetty 1938 Nummijärven taistelussa
V. 1808 kaatuneiden muistolle.

Nälkävuosien 1867 – 1868 uhreille
Muistolaatta pääkirkon sakastin seinässä.
Muistolaatan on hankkinut Kauhajoki-Seura ja sen on suunnitellut Arvo Lusa.

Parjakan taistelun muistomerkki
Parjakan nevan alueella Kauhajoki-Päntäne tien varella.
Muistomerkki on pystytetty 29.7.1808 käydyn Parjakan taistelun
kunniaksi. Tässä taistelussa kaatui 46 miestä.

Piiparipaapan polokka – Eelis Panulan muistomerkki
Musiikinharrastuksen muistomerkki.
Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Koivusalo. Muistomerkki
on pystytetty kirjaston edustalle v.1992, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta
musiikkimies Eelis Panulan syntymästä.

Pro Patria 1939 – 1944
Suunnitellut Väinö Aaltonen.
Talvi- ja jatkosodan muistomerkki pääkirkon pihalla.

Rakentajat
Työn muistomerkki Sanssinkartanon puistossa.
Muistomerkki on pystytetty 1969 ja sen on suunnitellut Heimo Virolainen.

Samelinlakson taistelu 27.8.1808
Suomen sodan muistomerkki.
Kauhajoen Heikkilänkylässä, Kauhajoki – Päntäne – tien varrella,
joka on pystytetty 1938.

Suomen sodan muistomerkki
Harjankylässä
Muistomerkki on paljastettu 16.8.1998.
Harjankyläläiset pystyttäneet kunnioittaakseen kylänsä esi-isien työtä.
Muistomerkin kiven on etsinyt Pekka Yli-Harja. Kiveen liitetyn
laatan tekstin on laatinut Liisa Ruismäki.

Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden muistolle
Muistomerkki Aninkoulun pihalla, Kauhajoen keskustassa.
Muistomerkin hankkivat kauhajokiset talvi- ja jatkosodan veteraanit.

Tokerotien muistomerkki
Kauhajoen Aronkylässä, Tokerotien varella, Havusen talon pihapiirissä.
Muistomerkki on paljastettu v. 1967. Patsaan on suunnitellut Matti Porkkala

Taustamuuri
Suunnitellut Viljo Rewell.
Talvi- ja jatkosodan muistokivi pääkirkon pihalla.

Vapaussodan muistomerkki
Suunnitellut Pauli Aaltonen.
Muistomerkki isänmaan vapauden puolesta kaatuneille 1918 pääkirkon pihalla.
Patsas jalustoineen ja kivijalkoineen on harmaata graniittia.

Vapaussodan rintamamiesten muistomerkki
Pääkirkon viereisellä hautausmaa-alueella.

Vapaussotaan lähteneiden muistokivi
Aronkylässä entisen suojeluskuntatalon edustalla.
Kiven pystyttämisestä huolehtivat vapaussodan- ja itsenäisyyden perinneyhdistyksen
kauhajokiset jäsenet.

Yrittäjä-kauha
Kauhajoen kaupungintalon edustalla.
Kauhajoen yrittäjät ovat lahjoittaneet Yrittäjä-kauhan Kauhajoen kaupungille v. 1977.
Kauha painaa 1500 kg ja sen on valmistanut jurvalainen Martti Kälviäinen.