Hämes-Havunen, punainen pohjalaistalo. Kaksi pohjalaistaloa, jossa talon nurkat lähellä toisian. Kuvan edessä kukassa olevia omenapuita.

Kulttuurikohteet

Hämes-Havunen
Hämes-Havusen talonpoikaiskiinteistön kuva ilmasta otettuna

Hämes-Havusen historiallinen tausta

Hämes-Havusen talonpoikaiskiinteistön historia liittyy Havusen suvun sekä Kauhajoen asuttamisen historiaan. Havusen suvun kauhajokinen kantaisä Tyni Hannunpoika tuli Kauhajoelle Hauholta vuonna 1627. Hän saapui pitkin Hämeen-Pohjankangasta kulkenutta Kyrönkankaan kesätietä, joka oli ensimmäinen Hämeestä ja Satakunnasta suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle johtanut tieyhteys. Tätä tietä pitkin saapuivat monet muutkin Kauhajoen ensimmäiset asukkaat.

Tyni Hannunpoika rakensi kalamajan Kauhajoen rannalle n. 5 km nykyisestä kirkonkylästä etelään. Myöhemmin rakennettiin Hannunpojan ja hänen jälkeläistensä toimesta asuin- ja muita rakennuksia lähelle kalamajaa. Näissä rakennuksissa, jotka sijaitsivat runsaan sadan metrin etäisyydellä nykyisistä, pidettiin myös kestikievaria, minkä vuoksi Hämes-Havusesta on eräissä yhteyksissä käytetty nimitystä ”Pohjanmaan portti”. Kyrönkankaantien varrella sijaitseva Hyypän kylän Hämes-Havunen oli viimeinen Pohjanmaahan kuuluva talo ennen Pohjankankaan alkamista. Nykyisten, kunnostettujen rakennusten rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella. Päärakennuksen rakentaminen alkoi 1827. Tämän jälkeen rakennettiin kiinteistölle yhteensä lähes 20 asuin- ja talousrakennusta, joista osa on purettu tai tuhoutunut.

Rakennusten keskinäinen sijoittelu ja arkkitehtuuri edustavat tyypillistä talonpoikaista rakennuskulttuuria Etelä-Pohjanmaalla. Rakennusryhmä on harvoja eteläpohjalaisia taloja, jossa on säilynyt kaksi umpipihaa. Hämes-Havusen rakennukset palvelivat Havusen suvun jäseniä 1960-luvulle saakka, jolloin rakennukset jäivät asumattomiksi. Vuonna 1974 Kauhajoen kunta osti Hämes-Havusen noin 1 ha:n kokoisen tontin ja sillä olevat rakennukset Havusen sukuun kuuluvalta Havuselan perikunnalta.

Juhlatalo

Hämes-Havusessa saat juhlatilaisuuksiisi ja kokouksiisi aidon pohjalaistunnelman.

Päätuvan huoneisiin saa katettua noin sadan hengen ruokailun. Paritupakokonaisuuden keskellä on uudisrakennus, jonka yläkerroksessa on kahvilatyyppinen juhlatila noin 200 henkilölle. Heinäladossa voi järjestää vaikkapa kahvitilaisuuden ja juhlatanssit.
Tiedustelut ja varaukset: markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori Riitta Alapiha p. 040 565 7776

Sanssinkartano

Sanssinkartanon on rakennettu 1863. Kartano sijaitsee Kauhajoen keskustassa.

Sanssinkartanon peruskorjaus

Sanssinkartanon päärakennus on rakennettu 1863. Rakentajana Axel Wilhelm von Schanz. Suku myi Knuuttilan tilan Kauhajoen kunnalle 1903. Tilan päärakennukset ovat toimineet vanhainkotina 80-luvun puoliväliin, jolloin uusi vanhainkoti valmistui. Nykyisin Sanssinkartano on suojeltu rakennuskaavalla.

Sanssinkartanon peruskorjaus aloitettiin 1991 ja sen suunnittelutyön on tehnyt rakennusmestari Saara Vuorinen ja arkkitehti Liisa Kasi.

Talon korjaukset on tehty entistävässä ja säilyttävässä mielessä. Rakennuksen korjauksen lähtökohtana on ollut rakennuksen oma historia ja rakennustekniikka. Korjaustyö aloitettiin perustusten oikaisulla ja korjauksilla.

Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin Sanssinkartanolle Kauhajoen ammatti-instituutin vetämiä korjausrakennuskursseja yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kurssien opettajina ovat toimineet rakennusmestari Matti Koskinen ja rakennusinsinööri Pentti Rinta-Rahko sekä valvojana työpäällikkö Unto Granholm.

Peruskorjauksen toinen vaihe tehtiin kunnan omana työnä. Vastaavana mestareina on ollut Kari Männistö ja työnjohtajana Jarmo Uimonen. LVI-suunnitelmat on tehnyt Kauhajoen lämpöhuolto, Heikki Vesala, Sähkösuunnitelmat on tehnyt Aarne Ketola ja urakoinut Aimo Saarenpää.

Puistoalue

Hoidettuna Sanssinkartanon puistoalue tulee palvelemaan niin kuntalaisia kuin ohikulkijoitakin virkistävänä keitaana keskellä taajamaa. Puistossa voidaan järjestää mm. ulkoilmakonsertteja. Puiston suunnitelmat on laatinut maisema-arkkitehti Christine Bonn.

Käyttö ja sisustus

Sanssinkartanon käyttöä ja sisustamista on ollut suunnittelemassa kunnan viranhaltijoista muodostettu työryhmä; Sanssin emäntä Taija Hakola, arkkitehti Liisa Kasi, piirtäjä Kaija Antila, rehtorit Markku Nurmi, Seppo Torpo, rakennusmestari Kari Männistö ja talouspäällikkö Pekka Laurila. Yhteistyössä on ollut mukana myös Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opistotekstiili OT2-luokan oppilaat.

Kaksikerroksisen rakennuksen I:ssä kerroksessa on eri kokoontumishuoneita yhteensä 9, lisäksi aulatilat, keittiö ja sos.tilat, kuistit. Lämmitettäviä neliöitä on yli 400. Ruokailijoille ja konserttitilaisuuksiin löytyy paikkoja 150. Yläkerta on jätetty tässä vaiheessa ullakkotilaksi.

Kartanon käyttötarkoituksiksi on suunniteltu perhejuhlat, erilaiset kulttuuri- ja edustustilaisuudet, konsertit ja taidenäyttelyt. Päätykuisti on sisustettu pienimuotoisten kaste- / vihkitilaisuuksien pitopaikaksi.

Sanssinkartanon alkuperäisiä huonekaluja on ollut vain hyvin vähän hankittavissa. Schanzin suvulta on ostettu kustavilainen sohva 1700-luvulta. Sohvan lisäksi kahden huoneen kookkaat astiakaapit lienevät talon alkuperäistä kalustusta. Astiakaapit on entisöity kunnan omana työnä. Astiakaappien sekä muiden kunnan tekemien entistämistöiden vastaavana on ollut kansalaisopiston teknistentöiden opettaja Arto Kallionpää.

Peruskorjauksen yhteydessä taloon muurattu kaakeliuuni on alkuperäinen. Uunin ovat konservoineet Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan alan yksikön Rakennuskonservointilinjan oppilaat. Konservointityöstä on laadittu myös kirjallinen raportti.

Suuri osa antiikkikalusteista ja taiteesta on hankittu maakunnan  antiikki- ja taideliikkeistä. Osa ruokailupöydistä ja -tuoleista ovat Koti- ja laitostalousoppilaitoksen entinen ruokasalin kalustoa 1920-luvulta. Kalusto on ollut ruokasalikäytössä mm. eduskunnan kokoontuessa Kauhajoella.

Vanhat valokuvat ovat peräisin lehtori Liisa Ruismäen ja kotiseutuneuvos Keijo Jaakolan kuva-arkistoista sekä Kauhajoen museolta. Kuvat esittävät itse rakennusta sekä vanhainkodin työntekijöitä ja asukkaita.

Sanssinkartanon peruskorjauksen ja kalustamisen sekä puistoalueen kunnostuksen kokonaiskustannukset ovat n. 4,1 mmk, johon valtio on osallistunut erilaisilla avustuksilla n. 0,6 mmk:lla.

Juhlatalo

Sanssinkartanossa voit järjestää perhejuhlia, kokouksia, kulttuuri- ja edustustilaisuuksia. Kartano sopii myös erinomaisesti konserttien ja taidenäyttelyiden pitopaikaksi. Päätykuistissa sijaitseva tunnelmallinen kappeli sopii hyvin kaste- ja vihkitilaisuuksien järjestämiseen.
Sanssinkartanossa toimii yrittäjänä Ruokapalvelut Vaholuoto Oy ja tilavaraukset / tarjoilut varataan yrittäjältä: https://sanssinkartano.fi

Eduskuntamuseo Kauhajoella

Eduskuntamuseo. Eduskunta kokoontui Kauhajoella Talvisodan aikaan 1.12.1939 -12.2.1940.

Kauhajoen Eduskuntamuseo

Eduskuntamuseon sivuille pääse tästä linkistä.
https://kauhajoki.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/kulttuuripalvelut/eduskuntamuseo/

Kauhajoen kotiseutumuseo

Kotiseutumuseossa on tallennettuna alueen elämästä kertovaa tietoa. Rakennusten ja esineiden avulla saamme mielikuvan siitä, millaisissa puitteissa esivanhempamme ovat syntyneet, viettäneet lapsuuttaan, tehneet työtä, perustaneet perheet ja kuolleet. Museo on täynnä tarinoita Iloista ja suruista, arjesta ja juhlasta. Museo järjestää ja osallistuu muiden mukana perinteisten työtapojen esittelyihin. Osoite: Museotie 18, Kauhajoki.
Kauhajoen kotiseutumuseon kotisivuilla voi tutustua tarkemmin museon esittelyyn ja aukioloaikoihin. https://kauhajoenmuseo.fi/

Kauhajoen kotitalousopiston näyttely

 

Kauhajoen veteraanien perinnetalo

 

Patsaat ja muistomerkit

 

Viimeiset otsikot on vielä työn alla.