Kauhajoen kaupunki pyrkii noudattamaan toiminnassaan vastuullisia ja kestävän kehityksen mukaisia periaatteita. Vastuullisuus ei ole pelkästään ympäristötekoja, vaan se näkyy myös huolenpitona ihmisistä, taloudesta ja hyvästä hallinnosta.
Kauhajoella vastuullisuus ilmenee konkreettisina tekoina, joista on kuvailtu esimerkkejä tälle sivulle. Vieritä sivua alaspäin ja tutustu aiheeseen lisää!
Energiansäästö on huomioitu muuttamalla katuvalaistus ja ulkoliikuntapaikkojen valaistus led-valaistukseksi. Myös kaupungin kiinteistöjen pihojen ulkovalaistusta on alettu muuttaa led-valaistukseksi.
Kauhajoen kaupunki rakentaa sähköautoille latauspisteitä uuden sote-rakennuksen pysäköintialueen yhteyteen. Myös muita sijoituspaikkoja latauspisteille tutkitaan.
Penkkien laatoituksessa on käytetty typpiyhdisteitä ilmasta poistavia laattoja. Katujen viheralueille ja puistoihin on istutettu vuosittain puustoa ja muuta kasvillisuutta.
Kuva: Juha Saarberg
Kevyenliikenteen olosuhteita – kuten uusia väyliä, turvallisimpia ylityskohtia ja pyörien pysäköintikatoksia – on parannettu vuosittain. Myös ulkoliikuntapaikkojen olosuhteita on parannettu.
Puistoihin ja katujen varteen on asennettu penkkejä helpottamaan etenkin ikäihmisten itsenäistä liikkumista. Mm. Männikön puistoon ikäihmisten asumispalvelujen lähelle on rakennettu äskettäin esteettömiä, päällystettyjä polkuja ja puiston viihtyisyyttä lisätään vähitellen.
Kuva: Virpi Itävaara
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark kehittää alueen matkailua kestävämmäksi: Geopark on mukana STF-merkkiin tähtäävällä Sustainable Travel Finland -kehittämispolulla. STF-merkki on Visit Finlandin kehittämä sertifikaatti, joka viestii kansainvälisille matkailijoille kestävästä toiminnasta.
Kauhajoen pyöräilyreitit kuuluvat Unesco Global Geoparkin yhdeksän kunnan alueelle ulottuvaan Two Billion Year Tours -retkipyöräilyreitistöön. Kansallispuistojen ja kulttuurimaisemien parhaat kohteet yhteen kokoava reitistö palveluineen on selattavissa lhgeopark.fi -sivustolta.
Kuva: Terttu Hermansson
Geoparkin STF-toimien myötä yhteistyötä Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen sekä muiden matkailunkehittämisorganisaatioiden ja -hankkeiden kanssa on tiivistetty. Teemoina on ollut mm. vähähiilisen liikkumisen edistäminen ja yritysten vastuullisuusosaamisen kasvattaminen.
Geoparkin verkkosivuille on koottu ympäristökasvatusaineistoja ja oppimateriaaleja.
Kuva: Pasi Talvitie
Kaupungin ruokalistasuunnittelu perustuu valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksiin, ja siinä on huomioitu myös paikalliset ruokailutottumukset sekä lasten ja nuorten mielipiteet.
Kauhajoen ruokapalvelut kuuluu Suupohjan hankintarenkaaseen. Ruoan menekkiä arvioidaan, ja ruokalajeja / reseptejä muokataan tarpeen mukaan. Terveydelliset, eettiset ja uskonnolliset erityisruokavaliot huomioidaan ruokalistoissa, minkä lisäksi käytössä on sydänmerkkiateriat. Jätteistä kierrätetään biojäte, metalli, lasi, muovi ja pahvi.
Päiväkotien keittiöt ovat vuosina 2021-2024 mukana THL:n Ruoka-askel -hankkeessa, jonka tavoitteena on hiilijalanjäljen pienentäminen.
Kaupunki on edistänyt uusiutuvien energioiden tuotannon rakentumista Kauhajoelle. Kauhajoen ensimmäinen tuulivoima-alue, Mustaisnevan tuulivoimahanke lähti käyntiin vuonna 2012 kaupungin aloitteesta. Hanketoimija saatiin mukaan myöhemmin, ja alue toteutui vuonna 2017.
Kauhajoki on laatinut kolme tuulivoimakaavaa, joista on toteutunut tähän mennessä kaksi. Toteutuneiden voimaloiden teho yhteensä on tällä hetkellä 75 MW. Uusia tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon hankkeita on vireillä tai valmistelussa kaupungin alueella useita, ja niiden yhteisteho on satoja megawatteja.
Kauhajoki on edistänyt puurakentamista kehittämishankkeilla ja omissa rakennushankkeissan. CLT-liimapuuta on käytetty Kauhajoen rakennus- ja peruskorjaushankkeissa mm. uudessa sote-rakennuksessa ja koulukeskuksen auditorion peruskorjauksessa. Kaupunki on hallinnoinut tai toteuttanut valtakunnalliseen puurakentamisen edistämisohjelman hankkeita, kuten CLT-rakentamisen tuotekehityshanketta.
Kaupunki on teettänyt puu- ja kerrostalorakentamisesta konsulttiselvityksen ja hyödyntää sitä rakentamisen jatkosuunnittelussa ja kaavamuutoshankkeissaan.
Kaupunki on siirtynyt pitkälti paperittomaan kokouskäytäntöön kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokouksissa. Luottamushenkilöille on hankittu tabletit, ja kokousmateriaalit toimitetaan sähköisesti tiedostoina.
Myös kopio- ja tulostuslaitteistoa pyritään keskittämään luonnonvarojen säästämiseksi. Paperitulostaminen on vähentynyt huomattavasti.
Kaupunki huolehtii arvorakennuksistaan siten, että paikallishistoriaa ja rakennetun ympäristön arvoja siirtyy jälkipolville. Kaupunki mm. ylläpitää autiotalosta juhlataloksi kunnostamaansa valtakunnallisesti arvokasta Hämes-Havusen pohjalaistaloa ja toteuttaa siellä vuosittain tarpeellisia kunnostuksia.
Kaupungin kunnostamia rakennuksia ovat myös Sanssinkartano ja nykyisin nuorisotalo Räimiskänä tunnettu, puujugendia edustava ensimmäinen kunnallistalo. Sanssin kulttuuritalon kokonaisuutta Eduskuntamuseoineen kaupunki on kunnostanut viime vuosina aktiiviseksi yhteisöjen taloksi. Punaisen tuvan suojeltua rakennusta kunnostetaan parhaillaan.
Kaupungin kunnostamat ja ylläpitämät rakennukset ovat yleisölle avoimia ja niissä toteutetaan monenlaista yhteisöllistä toimintaa.