Lauhanvuori-Hämeenkangas Unesco Global Geopark
Kauhajoen kansallispuistot sekä Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalue kuuluvat osaksi Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkia. Myös monet Kauhajoen kulttuurikohteet ovat osa kokonaisuutta. Tarjoamme tällä sivulla yleisesittelyn Geoparkista. Tarkempaa tietoa Geoparkin kohteista Kauhajoen alueella saat Kauhajoen kaupungin Kansallispuistot-sivuilta ja LH-Geoparkin sivuilta linkkipalkkiin kerätyistä linkeistä.
Geoparkin aluekohteita Kauhajoella ovat:
- Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto, ml. Katikan kanjonit
- Lauhanvuoren kansallispuisto
- Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalue
Luontokohteiksi on nimetty myös:
- Ylimysjärvi
- Paholuoma
- Kauhajärvi
- Mustasaarenneva-Hakoneva
Geoparkin kulttuurikohteita Kauhajoella ovat:
- Kyrönkankaan keskiajalta periytyvä museotie
- Hämes-Havusen valtakunnallisesti arvokas talonpoikaisrakennuskokonaisuus
- Alpon Savanni -ITE-taidepihanäyttely
- Julumetun kammikylä Nummijärvellä
- Nummijärven valtakunnallisesti arvokas kyläkirkko
- Kauhajärven kyläkirkko
- Kauhajoen kirkko
- Eduskuntamuseo
- Sanssinkartano
- Kotiseutumuseo
- Ollonqvistin kauppakartano eli Kotiseututalo
- Veteraanien perinnetalo
Geoparkin sisältöä on myös aineeton kulttuuriperintö, johon kuuluu mm. jokamiehenoikeudet. Kauhajoelta on Geopark-hakemuksen sisällössä huomioitu:
- Etelä-Pohjanmaan kunnissa kiertävä pelimannimusiikin tapahtuma Spelit
- Kriuhnaasu-kulttuuriviikot
- Hämes-Havunen soi -tapahtumat
- Ruokamessut
- Nummirock heavymetal -festivaali
- ruokaperinteestä sahti (Satakunta) ja klimppisoppa.
- Alpo Koivumäen ITE-taide
Geokohteet
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa on yhteensä 52 geokohdetta. Suurin osa alueen geokohteista on geologisia luonnonmuodostumia. Mukana on myös alueen geologisten luonnonvarojen hyödyntämisestä kertovia historia- ja kulttuurikohteita.
Geokohteet ovat geologisesti merkittäviä luonto- ja kulttuuriperintökohteita, joissa on kohteesta kertovia maasto-opasteita. Kohteet ovat myös pääosin helposti saavutettavia. Geokohteissa voit siis oppia uutta esimerkiksi luonnosta nauttimisen ja retkeilyn ohessa. Suurin osa geokohteista sijaitsee Metsähallituksen alueilla, minkä ansiosta Geopark nojaa Metsähallituksen järjestelmiin, asiakasturvallisuustyöhön ja luonnonsuojelukäytäntöihin.
Geopark-alueen suosituimpia nähtävyyksiä ovat Kivijata ja Spitaalijärvi Lauhanvuoren kansallispuistossa, Kauhaneva ja Katikankanjoni Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa ja Hämeenkankaan lähteet.
Matkailupalvelut Geopark-kohteiden lähellä
Alueen laaja matkailupalvelutarjonta on koottu Lhgeopark.fi-sivustolle. Palvelutarjontaa on koottu myös VisitSuupohja.fi -sivuille sekä Kauhajoen kaupungin Matkailu ja luonto -sivuille. Kansallispuistojen palveluvarustuksesta vastaa Metsähallitus, ja tietoa kohteiden reiteistä ja palveluvarustuksesta löytyy kaikilta em. nettisivuilta.
Kauhaneva-Pohjankankaan suunnan luontokohteiden lähimmät ruoka- ja majoitupalvelut sekä saunat löytyvät Nummijärveltä, jossa on mahdollista ruokailla ja majoittua kesäsesonkina Nummijärven leirintäalueella. Arkisin voi käydä lounaalla ympäri vuoden Nummikodin kylätuvalla. Majoitus- ja ruokapalveluja ryhmille voi tilata etukäteen myös seurakunnan leirikeskus Majaniemestä. Majoitukseen tarjolla on vaihtelevasti myös yksityisiä mökkejä Nummijärven rannassa. Lauhanvuoren kansallispuiston lähellä palveluja tarjoaa Lauhansarvi.
Sähköpyöriä luontoretkille vuokraa ebikeAdventures ja opaspalveluja tarjoaa Taikapolku Oy. Pääset myös tunnelmoimaan Geoparkin pyöräreittejä niiden varrelta kuvattujen videoiden avulla.
Mikä on geopark?
Geoparkit ovat kansainvälinen merkittävien geologisten kohteiden verkosto, jota hallinnoi Yhdistyneiden Kansakuntien alainen järjestö UNESCO. Vuonna 2020 verkostoon kuului 161 geoparkia 44 eri maassa. Verkostoon hyväksytään vähitellen uusia statusta hakeneita alueita, ja siitä voi myös karsiutua pois kohteita, joissa alueen kehittämistoiminta ei ole aktiivista.
Geoparkien luonto ja kulttuuri ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä ja säilyttämisen arvoisia. Geoparkeissa edistetään geomatkailua, geologisen, luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämistä, ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä toimimalla yhteistyössä paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa. LH Geopark on UNESCO Global Geopark -ohjelman lisäksi osa Euroopan ja Maailman Geopark -verkostoja.
UNESCO Global Geopark on:
- Kansainvälisesti merkittävien geologisten kohteiden yhteisbrändi
- Verkostoon kuuluu 161 Geoparkia eri puolilla maailmaa, ja verkostoon pyrkii vuosittain useita Geoparkeja
- Statuksen saaminen on vuosien työn tulos, ja status on määräaikainen. Geoparkeille asetetaan valtava määrä kriteerejä, joiden toteutumista arvioidaan hakuvaiheessa ja statuksen myöntämisen jälkeen neljän vuoden välein
- Geoparkin edellytys on merkittävä geologinen perintö, joka on vaikuttanut alueen luonnon ja kulttuurin kehitykseen
- Geoparkien tehtävänä on lisätä tietoisuutta alueen geologisen, luonnon- ja kulttuuriperinnön merkityksestä ja edistää niiden säilyttämistä, edistää kestävä kehitystä, ympäristökasvatusta ja geomatkailua sekä paikallistaloutta laajemmin
LH Geopark sai Unescon statuksen vuonna 2019
Lyhyemmin LH Geoparkkina tai kotoisasti vain Geoparkkina tunnettu kokonaisuus ulottuu kolmen maakunnan alueelle yhdeksän kunnan alueella. Geopark-kuntia ovat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki Etelä-Pohjanmaalla, Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi ja Siikainen Satakunnassa sekä Parkano ja Kihniö Pirkanmaalla. Kunnat valmistelivat vuosien ajan aluetta kehittäen UNESCO Global Geopark -verkoston jäsenyyttä tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, yritysten, yhdistysten ja asukkaiden sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuntien yhteinen Geopark yhdistys perustettiin vuonna 2018. UNESCO myönsi alueelle UNESCO Global Geopark -statuksen vuonna 2019 järjestyksessä toisena alueena Suomessa.
UNESCO Global Geopark-statuksen myötä avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön kaikilla sektoreilla. Geoparkien tehtävänä on auttaa toisiaan ja jakaa hyviä käytäntöjä ja innovaatioita myös muille. Yhteisiä konferensseja järjestetään vuosittain, ja ne ovat hienoja oppimisen paikkoja.
Geoparkin pääteema on pitkä geologinen tarina vuoristosta suomaaksi
Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin geologinen pääteema kuvaa maiseman kehitystä muinaisesta vuoristosta nykyiseksi suomaaksi. Alueen kansainvälisesti merkittävimpiä erityispiirteitä ovat Lauhanvuoren ajallisesti pitkä ja monivaiheinen geologinen historia, arvokkaat suokokonaisuudet, Susiluola sekä Suomen hienoimpiin lukeutuvat pulppuavat lähteet.
Muut Geopark alueet Suomessa
Suomen ensimmäinen Geopark on Rokua Geopark. Se koostuu kolmesta maisema-alueesta: Oulujokilaaksosta, Oulujärvestä sekä Rokuan harju- ja dyynialueesta, jotka muodostavat yli 1300 km2 laajuisen aluekokonaisuuden.
Alue alkaa Muhokselta, noin 20 km päässä Oulusta, ja jatkuu siitä noin 90 km päähän Oulujärvelle. Jääkauden perintö ja alueen kehityshistoria näkyy Rokua Geoparkin luonnossa esimerkiksi korkeina dyyneinä, syvinä suppina, laajoina suoalueina, upeina hiekkarantoina sekä valkean jäkälän peitossa olevina kangasmetsinä.
Suomessa on valmisteilla muitakin Geopark-alueita: Saimaa, Salpausselkä ja Kraatterijärvi. Suomen UNESCO Global Geoparkit ja Geopark-projektialueet yhdessä ovat kiinnostava matkailukokonaisuus myös kansainvälisesti. Tavoitteena on kehittää Suomen Geopark-verkoston yhteistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Lisätietoja:
Terttu Hermansson, toiminnanjohtaja, Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark ry, +358 40 675 7363, terttu.hermansson@lhgeopark.fi
Tuula Peltonen, puistonjohtaja, Metsähallitus puh. 0206 39 5268
A video about the story of Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark in English: In a Blink of an Eye
Geopark video