Sanssinkartano

Sanssinkartano juhlatalona

Sanssinkartanoa voi vuokrata erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Vuokrausta palveluineen hoitaa yksityinen yrittäjä. Tutustu yrityksen omiin Sanssinkartano.fi-sivuihin. Sieltä saat tarvitsemasi tiedot juhlien järjestämistä varten.

Sanssinkartano tilat sopivat juhlien lisäksi kokousten, seminaarien, konserttien ja kulttuuri- ja edustustilaisuusten juhlavaksi kehykseksi. Kartanon tiloissa järjestetään myös taidenäyttelyitä. Päätykuistissa sijaitseva tunnelmallinen kappeli on ihastuttava tila kaste- ja vihkitilaisuuksien järjestämiseen. Kesäisin kartanossa on tilaa 150 ja talvisin 120 vieraalle.

Sanssinkartanon tilavaraukset:

Ruokapalvelut Vaholuoto Oy
Sari Vaholuoto 0500 809783 / Juha Vaholuoto 0443512633
info@kotipata.fi

Sanssikartanon osoite: Ullantie 7, 61800 Kauhajoki

Sanssin kartano on osa Kauhajoen historiaa

Sanssikartano on rakennettu yhdelle Kauhajoen vanhimmista tiloista. Uudisraivattu Knuuttilan talo pantiin verolle 1580. Talo jaettiin 1700-luvun lopulla Yli- ja Ala-Knuuttilaksi. Suomen sodan jälkeen vuonna 1814 Berndt Ludvig von Schantz osti Yli-Knuuttilan lähes 2000 hehtaarin tilan, ja talo sai kolmen sukupolven ajaksi, lähes sadaksi vuodeksi, aatelisisännän.

Sanssinkartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti Berndtin poika Axel Wilhelm von Schantz vuonna 1863. Kolmas isäntä oli kunnallisneuvoksen arvonimen saanut Carl Wilhelm von Schantz. Komea kuisti Puistotien puolella on lisätty 1800-1900-lukujen vaihteessa.

Rakennuksen runko-osa on rakennettu 1800-luvun alkupuolella rakennustaiteen tyylisuuntana olleen empire-tyylin mukaisesti. Kuistit ja lisäosat päädyissä edustavat kertaustyylejä, lähinnä uusgotiikkaa, joiden tyyli-ihanteiden mukaisesti rakennettiin 1800-luvun loppupuolella.

Kauhajoen kunta osti joulukuussa 1902 Yli-Knuuttilan keskeisimmän maa-alueen ja siihen kuuluvat rakennukset. Sanssikartanon entisille maille on rakentunut Kauhajoen keskustan ”hallintokampus” kunnan- ja kaupungintaloineen, monine koulurakennuksineen ja terveydenhuollon rakennuksineen.

Tilan päärakennukset toimivat vanhainkotina 80-luvun puoliväliin, jolloin uusi vanhainkoti valmistui. Sanssinkartano remontoitiin kaupungin juhlataloksi 1990-luvulla. Sanssinkartano samoin kuin pihapiirissä sijaitsevat Punaiseksi tuvaksi nimetty rakennus sekä entinen palvelusväen asuinrakennus, nykyinen veteraanien perinnetalo on suojeltu asemakaavalla. Kaupunki vuokraa Punaisen tuvan tiloja tilaisuuksia varten.

Puistoalue

Sanssinkartanon puiston ulkoasusta 1800-ja 1900-lukujen vaihteesta voi saada käsityksen von Schantzin perheen nuoren vesan maalauksesta vuodelta 1903 sekä 1900-luvun alkupuolella otetuista valokuvista. Talon sisäänkäynnin puolta on koristeltu vapaamuotoisin istutuksin. Nykyisen Puistotien puolella sommittelu on symmetrinen. Päädyistä kulkevat kaarevat polut symmetrisesti keskiakselille, ja rajaavat nurmi- ja istutusalueen rakennuksen edustalle. Keskiakselia korostaa suora hiekkapolku. Kuvien perusteella piha-alueen nurmille sijoitetuilla penkeillä on viihdytty yhdessä kahvia juoden jo toista sataa vuotta sitten.

Sanssinkartanon puistoalue palvelee niin kuntalaisia kuin ohikulkijoitakin virkistävänä keitaana keskellä taajamaa. Puistossa voidaan järjestää mm. ulkoilmakonsertteja. Puiston uudistuksen suunnitelmat on laatinut maisema-arkkitehti Christine Bonn 1990-luvulla.

Sanssinkartanon upea lasikuisti edustaa uusgotiikan tyylisuuntausta

Sanssinkartanon peruskorjaus

Sanssinkartanon peruskorjaus aloitettiin 1991 ja sen suunnittelutyön on tehnyt rakennusmestari Saara Vuorinen ja arkkitehti Liisa Kasi.

Talon korjaukset on tehty entistävässä ja säilyttävässä mielessä. Rakennuksen korjauksen lähtökohtana on ollut rakennuksen oma historia ja rakennustekniikka. Korjaustyö aloitettiin perustusten oikaisulla ja korjauksilla.

Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin Sanssinkartanolle Kauhajoen ammatti-instituutin vetämiä korjausrakennuskursseja yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kurssien opettajina ovat toimineet rakennusmestari Matti Koskinen ja rakennusinsinööri Pentti Rinta-Rahko sekä valvojana työpäällikkö Unto Granholm.

Peruskorjauksen toinen vaihe tehtiin kunnan omana työnä. Vastaavana mestareina on ollut Kari Männistö ja työnjohtajana Jarmo Uimonen. LVI-suunnitelmat on tehnyt Kauhajoen lämpöhuolto, Heikki Vesala, Sähkösuunnitelmat on tehnyt Aarne Ketola ja urakoinut Aimo Saarenpää.

Sanssinkartanon peruskorjauksen ja kalustamisen sekä puistoalueen kunnostuksen kokonaiskustannukset ovat n. 4,1 mmk, johon valtio on osallistunut erilaisilla avustuksilla n. 0,6 mmk:lla.

Sisustus

Sanssinkartanon käyttöä ja sisustamista on ollut suunnittelemassa kunnan viranhaltijoista muodostettu työryhmä; Sanssin emäntä Taija Hakola, arkkitehti Liisa Kasi, piirtäjä Kaija Antila, rehtorit Markku Nurmi, Seppo Torpo, rakennusmestari Kari Männistö ja talouspäällikkö Pekka Laurila. Yhteistyössä on ollut mukana myös Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opistotekstiili OT2-luokan oppilaat.

Kaksikerroksisen rakennuksen I:ssä kerroksessa on eri kokoontumishuoneita yhteensä 9, lisäksi aulatilat, keittiö ja sosiaalitilat sekä kuistit. Lämmitettäviä neliöitä on yli 400. Ruokailijoille ja konserttitilaisuuksiin löytyy paikkoja 150. Yläkerta on jätetty tässä vaiheessa ullakkotilaksi.

Sanssinkartanon alkuperäisiä huonekaluja on ollut vain hyvin vähän hankittavissa. Schanzin suvulta on ostettu kustavilainen sohva 1700-luvulta. Sohvan lisäksi kahden huoneen kookkaat astiakaapit lienevät talon alkuperäistä kalustusta. Astiakaapit on entisöity kunnan omana työnä. Astiakaappien sekä muiden kunnan tekemien entistämistöiden vastaavana on ollut kansalaisopiston teknistentöiden opettaja Arto Kallionpää.

Peruskorjauksen yhteydessä taloon muurattu kaakeliuuni on alkuperäinen. Uunin ovat konservoineet Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan alan yksikön Rakennuskonservointilinjan oppilaat. Konservointityöstä on laadittu myös kirjallinen raportti.

Suuri osa antiikkikalusteista ja taiteesta on hankittu maakunnan antiikki- ja taideliikkeistä. Osa ruokailupöydistä ja -tuoleista ovat Koti- ja laitostalousoppilaitoksen entinen ruokasalin kalustoa 1920-luvulta. Kalusto on ollut ruokasalikäytössä mm. eduskunnan kokoontuessa Kauhajoella.

Vanhat valokuvat ovat peräisin lehtori Liisa Ruismäen ja kotiseutuneuvos Keijo Jaakolan kuva-arkistoista sekä Kauhajoen museolta. Kuvat esittävät itse rakennusta sekä vanhainkodin työntekijöitä ja asukkaita.