Hämes-Havunen on upea pohjalaisen talonpoikaisen rakennusperinteen taidonnäyte 1800-luvulta. Se on valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperintökohteeksi valtioneuvoston toimesta nimetty rakennuskokonaisuus, joka palvelee nykyisin juhlatalona, tapahtumien elämyksellisenä miljöönä ja pohjalaisen rakennusperinteen esittelykohteena. Hämes-Havunen sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Hyypänjokilaakson maisema-alueen pohjoispäässä.
Suuret kaksikerroksiset eli kaksifooninkiset, punamullatut maaseudun asuinrakennukset peltolakeuksien keskellä tunnistetaan pohjalaisen maiseman tunnusmerkeiksi. Tunnusomaista läntiselle rakennusperinteelle on ollut myös se, että asuin ja talousrakennukset on ryhmitelty tiiviiksi kokonaisuudeksi neliönmuotoisen, rakennusten umpinaiseksi rajaaman pihan ympärille.
Hämes-Havusen rakennusten keskinäinen sijoittelu ja arkkitehtuuri edustavat juuri tätä tyypillistä talonpoikaista rakennuskulttuuria Etelä-Pohjanmaalla. Hämes-Havusen tekee harvinaiseksi se, että umpipihoja on yhden sijasta kaksi. Asuinrakennukset ja ruoka- ja kesäaitat ovat miespihan ympärillä, ja karja- ja talousrakennuksia on viereisen karjapihan ympärillä. Kokonaisuuden keskelle sijoitettu rakennusrivi erottaa mies- ja karjapihan toisistaan. Pihaan päästään ainoastaan erityisistä porttiaukoista. Hämes-Havunen on harvoja eteläpohjalaisia taloja, jossa kaksi umpipihaa on säilynyt näihin päiviin saakka.
Hämes-Havusen taloon on kuulunut aiemmin lähes 20 rakennusta. Niistä on jäljellä ja kunnostettu edustavaksi umpipihojen ympärillä olevien rakennusten lisäksi kaksi aittaa.
Hämes-Havusen talonpoikaistalon tarina
Kauhajokea asutettiin erämiesten jalanjäljissä 1500-luvulla. Perimätiedon mukaan ensimmäiset asukkaat saapuivat Hämeen rantamailta, Hauholta. Metsäpolkuja samoillen, pitkin Kyrönkankaan kesätietä. Raivauksen aloitti Matti Erkinpoika. Talo merkittiin verolle vuonna 1608 Mikko Matinpoika Havusen ollessa isäntänä. Havunen syrjäytti vanhan Nyppeli-nimen, kun Kauhajoen talojen nimet merkittiin maakirjaan vuonna 1653.
Havusen talo ja kaikki sen 35 rakennusta tuhoutuivat tulipalossa Suomen sodan aikana (v. 1808).
Matti Tuomaanpoika ja Kreeta Liisa Jaakontytär ryhtyivät rakentamaan Yli-Havusen taloa vähän kauemmaksi joesta kuin entinen Havunen oli ollut. Hämeeseen ja Honkajoelle johtavien teiden risteyksessä sijaitseva rakennus noudatti hyvin pitkälle sodan aikana poltetun talon mallia. Nykyisin Hämes-Havusena tunnettu päärakennus valmistui vuonna 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kiinteistölle rakennettiin yhteensä lähes 20 asuin- ja talousrakennusta, joista osa on purettu tai tuhoutunut.
Kartanossa elettiin täysipainoista maatalon elämää aina 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin saakka. Karjaa sekä viljelysmaata ja metsää oli paljon. Ja työväkeä tarvittiin runsaasti. Talousrakennuksia uusittiin tarpeen mukaan vielä 1930- ja 1940-luvuilla.
Havusen suku eli Hämes-Havusessa seitsemän sukupolven ajan. Päärakennus oli asutettuna vuoteen 1957 ja pikkutupa vuoteen 1963 saakka.
Vuonna 1974 Kauhajoen kunta osti tilan ja sitä ympäröineen pellon Havuselan perikunnalta. Tässä vaiheessa aikaisemmin puhekielen nimi ”Hämes-Havunen” merkittiin kiinteistön nimeksi maarekisteriin. Vuonna 1977 aloitettiin rakennuksien kunnostustyöt Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton, museoviraston ja työvoimaviranomaisten tuella. Kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1982.