Eduskunta kokoontui Kauhajoella talvisodan aikaan 1.12.1939 -12.2.1940. Eduskuntamuseossa voi tutustua eduskunnan istuntosaliin, valokuviin ja muuhun aineistoon talvisodan ajalta. Museossa on kuunneltavissa myös tarina elämästä Kauhajoella v. 1939 talvisodan syttyessä.
Kauhajoen Eduskuntamuseo on avoinna kesä- ja heinäkuulla tiistaina ja keskiviikkona klo 13-18, lauantaina ja sunnuntaina klo 13-16. Muuna aikana museon esittelyn voi tilata Kauhajoki-Oppailta, p. 040 563 6601.
Kulttuuritalolla on käytössä hissi ja museoon on esteetön pääsy.
Museolla on myynnissä Eduskunta Kauhajoella kirjaa 12 €/kpl, maksu käteisellä.
Museokäytävällä on myös mahdollisuus tutustua näyttelyyn, joka kertoo Kauhajoen kotitalousopiston historiasta alkuvuosikymmeniltä (1920-1960). Lisäksi museokäytävän yhdessä huoneessa on vaihtuva näyttely. Tänä kesänä on vuorossa keramiikkatöiden näyttely.
Eduskuntamuseon osoite: Eduskunnankatu 5, 61800 Kauhajoki.
Eduskunnan siirtyminen Kauhajoelle
Talvisodan syttyessä torstaina 30. marraskuuta 1939 joutui myös Helsinki pommitusten kohteeksi. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa pidettiin tärkeänä, että eduskunnan lainsäädäntötyö voisi jatkua. Sitä paitsi budjetti oli keskeneräinen ja uusia ratkaisuja oli tulossa tiheään. Pääkaupungista näytti tulevan kuitenkin rauhaton työskentelypaikka. Iltamyöhällä pitämässään istunnossaan eduskunta päätti lähteä ”tänä yönä asemalta klo 3 tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan”.
Ylimääräinen erikoisjuna saapui Kauhajoelle perjantaina 1. joulukuuta klo 14.30 sakeassa lumipyryssä. Jos lähtö Helsingistä oli kiireinen, ei vastaanottavassa pitäjässäkään ollut paljon aikaa järjestelyihin. Tieto eduskunnan tulosta saatiin vain muutamia tunteja ennen saapumista Kauhajoen asemalle.
Kotitalousopistolla ryhdyttiin valmistamaan tuloateriaa, yhteislyseolla lopetettiin opetus ja järjestettiin koulua eduskunnan työskentelypaikaksi. Parissa päivässä edustajat ja virkailijat majoitettiin ja asunto oli varattu myös myöhemmin saapuville. Turvatoimet käynnistettiin. Eduskunta sai tästä lakeuden kirkonkylästä kaipaamansa rauhallisen työskentelypaikan.
Työskentelystä täällä
Eduskunta kokoontui Kauhajoella ollessaan täysistuntoon 34 kertaa. Ensimmäinen istunto pidettiin 5.12.1939 ja viimeinen 12.2.1940. Istuntosalina toimi yhteislyseon toisessa kerroksessa oleva 8 x 14 metrin suuruinen juhlasali, joka nyt on sisustettu istuntosalimuseoksi. Tilanahtaus oli kova siitäkin huolimatta, että useimmiten huomattava osa edustajista oli estynyt osallistumasta eduskunnan toimintaan. Samassa salissa pidettiin myös 1939 valtiopäivien päättäjäiset 31.1.1940 ja vuoden 1940 valtiopäivien avajaiset seuraavana päivänä. Näihin juhlallisuuksiin osallistui myös tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja useita ministereitä.
Luokkahuoneet oli varattu eduskunnan kanslialle, konekirjoittajalle, monistamolle sekä valiokuntien kokoushuoneiksi. Opettajainhuone toimi puhemiesneuvoston kokoushuoneena ja rehtorin kanslia oli puhemiehen huoneena. Yhdessä alakerran luokkahuoneessa toimi kahvila.
Eduskunnan puhemiehenä tuona vakavana aikana toimi Väinö Hakkila, ensimmäisenä varapuhemiehenä Viljami Kalliokoski ja toisena varapuhemiehenä Edvin Linkomies. Sihteerinä toimi E.H.I. Tammio.
Vuoden 1940 valtiopäivien avajaisistunnossa puhetta johti valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti ikäpuhemies, eduskunnan vanhin edustaja. Tehtävää hoiti kansanedustaja Miina Sillanpää.
Kauhajoen Eduskuntamuseo
Istuntosalin entistäminen
Kirkonkylän ala-asteen (Kauhajoen yhteislyseon entinen rakennus) korjaustyön aikana v. 1980 tuli esille istuntosalin säilyttäminen. Kauhajoen kunta esitti 1982 alussa eduskunnalle, että istuntosali entistetään eduskunnan kustannuksella. Kunta sitoutui vastaamaan käyttökuluista. Kansliatoimikunta hyväksyi esityksen syksyllä 1982. Se myönsi määrärahan eduskunnan istuntosalina talvisodan aikana käytetyn voimistelusalin entisöintiin museoviraston valvonnassa eduskunnan talvisodan aikaiseksi istuntosaliksi. Kunta asetti työtä varten toimikunnan ja siinä oli mukana sekä museoalan ammattilainen että eduskunnan edustaja. Istuntosali kalustettiin ajankohdan mukaisilla kalusteilla. Salin yhteydessä on pieni huone. Sinne on sijoitettu eduskunnan toimintaa esittelevää aineistoa, joka kuvaa museon ajankohtaa mutta myös eduskuntaa yleensä. Entistämisen yhteydessä haastateltiin useita henkilöitä; entisiä edustajia, virkailijoita, ja paikkakuntalaisia. Haastattelut ovat kirjallisina esillä näyttelytilassa. Lisäksi ilmestyi kirja, joka kertoo eduskunnan Kauhajoen vaiheesta. Eduskuntamuseon avajaisjuhla oli 1.12.1984, jolloin oli 45 vuotta eduskunnan tulosta Kauhajoelle.
Eduskuntamuseon kalustoa ja esineistöä
Esineistä mainittakoon mm. eduskunnasta saatu peltilaatikko, joka on ollut Kauhajoella äänestysmaljana. Salissa on pikakirjoittajien lehtiöt ja kynät, pöytävalaisimia sekä mustepullot ja –kynät, sinetit ja sinettilakat ja muita kansliaesineitä. Näyttelyhuoneessa on esillä mm. jäljennös eduskunnan istuntopaikkaa koskevasta tasavallan presidentti Kyösti Kallion allekirjoittamasta ja pääministeri Risto Rytin varmentamasta päätöksestä. Siellä on myös kansanedustaja Antti J. Rantamaan Uusi Testamentti ja Psalmit, jonka hän sai eduskunnan kahvilan lotilta lähtiessään rintamalle sotilaspapiksi.
Eduskunnan työskentelystä Kauhajoella kertoo istuntosalin viereisessä luokkahuoneessa oleva valokuvasarja. Myös muutamat asiaan liittyvät esineet ovat siellä esillä.
Eduskunnan istuntopaikat
V. 1907 aloittanut yksikamarinen eduskunta on kokoontunut kahdella paikkakunnalla: Helsingissä ja Kauhajoella. Kokoontumistiloja on ollut kaikkiaan viisi: Palokunnantalo, Heimola, Eduskuntatalo, ja Vallilan työväentalo Helsingissä sekä Kauhajoen yhteislyseo. Näistä työskentelytiloista on jäljellä kaksi paikkaa: Eduskuntatalo ja Kauhajoen istuntosali. Muut rakennukset on purettu.