Luonnonmuistomerkit
Maanomistajan suostumuksella yksittäinen puu, puuryhmä, kivenlohkare tai vastaava luonnonmuodostuma voidaan rauhoittaa luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä. Teuvan, Karijoen, Isojoen ja Kauhajoen alueella päätökset yksityismaalle sijoittuvista luonnonmuistomerkkien rauhoitushakemuksista tekee Kauhajoen kaupungin ympäristölautakunta.
Perusteena rauhoitukselle voi olla esim. puun tai muodostuman kauneus, erikoisuus, maisemallinen merkitys, tieteellinen arvo tai kulttuurihistoriallinen merkitys. Rauhoitetuilla luonnonmuistomerkeillä on suojeluarvo ja niiden tahallinen vahingoittaminen on luonnonsuojelulailla rangaistavaa. Rahoitetut luonnonmuistomerkit merkitään peruskarttaan.
Vieraslajit
Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta on säädetty vieraslajilaki (1709/2015) ja sen nojalla vieraslajiasetus (704/2019). Lainsäädännön tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti tai päästäminen ympäristöön.
Vieraslajeista on laadittu EU:n alueella haitallisten vieraslajien luettelo, jonka lajeja vastustetaan EU:n laajuisesti. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty eräitä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
EU:n jäsenvaltiot voivat lisäksi nimetä kansallisesti merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja ja säätää niitä koskevaa omaa lainsäädäntöä. Suomessa kansallisesti merkityksellisten vieraslajien luettelo sisältää ne haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina
Kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa
- päästää ympäristöön
- tuoda maahan
- pitää hallussa
- kasvattaa
- kuljettaa
- saattaa markkinoille
- välittää
- myydä tai muuten luovuttaa.
Lainsäädännöllisesti vastuu vieraslajin hävittämisestä on kiinteistön omistajalla ja haltijalla (lukuun ottamatta nisäkkäitä ja lintuja) vieraslajilain 4§ mukaisesti. Tiealueilla esiintyvistä vieraslajeista vastaa tienpitäjä. Hävittämisvelvoite voi siis koskea myös naapurikiinteistöltä tai muualta ympäristöstä levinneitä esiintymiä, vaikka niitä ei aktiivisesti kasvatettaisi. Esimerkiksi naapurustossa olisikin syytä ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä.
ELY-keskus valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista valvoo Tulli. Ensisijaisesti vieraslajeja pyritään torjumaan kannustamalla maanomistajia neuvonnalla ja opastuksella omatoimisiin torjuntatoimiin ja laajoja esiintymiä hävitetään esim. hankerahoitusten turvin.
On tärkeää, että vieraslajiesiintymät tulevat kartoitettua, jolloin mahdollisiin torjuntatoimiin päästään alkuvaiheessa ja torjunta on tehokasta. Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa alla olevan linkin kautta. Ilmoituksen tiedot tallentuvat luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, jota käytetään vieraslajien levinneisyyden seuraamisessa. Samalta sivulta saat myös tietoa jo tehdyistä vieraslajihavainnoista.
Voit myös ilmoittaa vieraslajihavainnoistasi ympäristönsuojeluun, josta tieto voidaan viedä eteenpäin. Ympäristönsuojelusta saat myös tunnistamiseen apua ja neuvoja hävittämiseen. Ympäristönsuojelu pyrkii myös tarvittaessa tiedottamaan maanomistajia heidän maillaan sijaitsevista uusista tai laajoista haitallisten vieraslajien esiintymistä.