Kevätkuva Hyypänjokilaaksosta

Haja-asutuksen jätevedet

Haja-asutuksen jätevesien puhdistusvaatimukset:
Keitä se koskee ja mitä tulee tehdä?

Millainen laki taustalla on?

Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on annettu määräys hoitaa kiinteistön jätevesiasiat asianmukaisiksi viimeistään 31.10.2019 mennessä, mikäli kiinteistö sijaitsee 100 metrin säteellä vesistön ranta-alueesta tai pohjavesialueella (YSL 156 a §). Kiinteistön jätevesiasiat tulee saattaa asianmukaiseen kuntoon myös uutta vesikäymälää rakentaessa sekä luvanvaraista vesi- ja viemärilaitteistojen korjaus- tai muutostyötä tai muuta isompaa remonttia tehtäessä (YSL 156 b §).

Puhdistusvaatimus

Jätevedet tulee näissä puhdistaa vähintään perustason vaatimuksen (YSL 154 b §) mukaisesti siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Vesistön määritelmä

Vesistöiksi luokitellaan joet, järvet, lammet ja purot. Vesistöksi ei määritellä ojaa, noroa tai lähdettä. Määrittelyssä ongelmana on ojan, noron ja puron erottaminen toisistaan. Salaojakeskuksen määritelmän mukaan ”Valtaoja on kaivamalla tehty uoma, jolla vedet kuivatettavalta alueelta johdetaan edelleen. Puro voi olla luontainen tai perattu uoma, joka on jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö. Valtaoja on pää-osan vuotta kuiva, kun taas purossa on lähes aina virtausta.

”Olennaista vesistön määrittelemisessä on se, onko uomassa tai lammessa koko vuoden vettä ja onko kalankulku siinä mahdollista. Ympäristönsuojeluviranomainen tekee ratkaisun siinä, mitkä mahdollisista rajatapauksista luokitellaan vesistöiksi.

Pohjavesialueeksi lasketaan kaikki luokitellut pohjavesialueet.

Millainen jätevesijärjestelmän tulee olla?
Ranta-alueet ja muut haja-asutusalueet

Jätevesien käsittelyjärjestelmäksi eivät kelpaa enää pelkät sakokaivot, vaan niiden perään on laitettava vielä esimerkiksi suodatuskenttä, maahanimeytysjärjestelmä tai pienpuhdistamo. Sakokaivot voidaan korvata myös umpisäiliöllä tai viemäriverkostoon liittymisellä.

Pohjavesialueet

Pohjavesialueella jäteveden käsittelylle on tiukemmat vaatimukset. Jätevesien käsittely tulee tapahtua tiiviisti umpisäiliöllä tai viemäriverkostolla. Tiivis pienpuhdistamo voidaan hyväksyä pohjavesialueelle, mikäli puhdistettu jätevesi voidaan johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tiiviissä purkuputkessa tai olemassa olevaan ojaan pohjavesialueella.

Jätevesien maaperäkäsittely on kiellettyä pohjavesialueella, mutta jos maasuodatuskenttä eristetään maaperästä laittamalla alle tiivis (HDPE) kalvo, voidaan jätevesien käsittely toteuttaa maasuodattamolla. Pohjavesialueella pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella maasuodattamossa saa käsitellä sekä mustat, että harmaat jätevedet, mutta pohjavesialueella pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella maasuodattamossa saa käsitellä vain harmaat jätevedet.

Jos pohjavesialueella pohjaveden muodostumisalueella halutaan käsitellä myös mustat jätevedet maasuodattamossa, tarvitaan siihen lupa ELY-keskukselta. Lupaa varten tulee tutkia maaperä, sillä sen tulee olla sellainen, ettei jätevesi pääse vaarantamaan pohjaveden laatua. Maasuodattamosta puhdistetut jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai olemassa olevaan ojaan pohjavesialueella.

Järjestelmän ja purkupaikan sijoitus

Jätevesijärjestelmä tulee sijoittaa siten, että jätevesien purkupaikka sijaitsee vähintään 10 metrin etäisyydellä vesistöstä tai tiestä, vähintään 20 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta tai rakennuksesta ja vähintään 5 metrin etäisyydellä tontin rajasta.

Itse jätevesijärjestelmän tulee sijaita vähintään 30-50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta, vähintään 20 metrin etäisyydellä vesistöstä ja vähintään 5 metrin etäisyydellä ojasta, tontin rajasta, tiestä ja rakennuksista, mikäli jätevesijärjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet. Jos Jätevesien käsittelyjärjestelmässä käsitellään vain harmaat jätevedet, tulee etäisyyksien olla vähintään 20-50 metriä talousvesikaivoon, vähintään 10 metriä vesistöön ja vähintään 5 metriä ojaan, tontin rajaan, tiehen ja rakennuksiin. Mikäli tontilla on lämpökaivo, tulee kaikkien jätevesien käsittelyjärjestelmästä olla 30-50 metrin suojaetäisyys ja vain harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmästä 20-50 metrin suojaetäisyys lämpökaivoon.

Jos jätevedet aiotaan johtaa raja-ojaan, siihen tulee saada naapurin tai tiehallinnon suostumus.

Keitä puhdistusvaatimukset eivät koske?
Järjestelmä jo kunnossa tai ikäraja täyttyy

Kiinteistön jätevesienkäsittelyjärjestelmää ei tarvitse uusia, mikäli järjestelmä täyttää jo säädöksen vaatimukset tai kiinteistön jätevesiä muodostava rakennus on rakennettu vuoden 2004 jälkeen, josta alkaen uusiin rakennuksiin on tullut rakentaa nykyvaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä. Myöskään kiinteistöä, jonka jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, ei velvoiteta uusimaan jätevesien käsittelyjärjestelmää.  Ennen vuotta 9.3.1943 syntyneiden kiinteistönomistajien ei tarvitse uudistaa kiinteistön jätevesijärjestelmää.

Erittäin vähäinen vedenkäyttö mökillä

Mikäli vesistön ranta-alueella olevaan vapaa-ajan asuntoon ei tule vesiputkea (kantovesi), käytössä on kuivakäymälä ja vapaa-ajan asuntoa käyttää enintään pari henkilöä muutamana päivänä vuodessa, voidaan kiinteistöllä muodostuvat harmaat jätevedet eli pesuvedet imeyttää pohjavesialueen ulkopuolella puhdistamattomina maahan, sillä pesuvesiä muodostuu kiinteistöltä erittäin vähän. Pesuvesiä ei saa kuitenkaan johtaa putkella suoraan vesistöön, eivätkä ne saa valua vesistöön esimerkiksi kalliota tai lyhyttä avo-ojaa pitkin. Maahanimeytys tulee toteuttaa vesistön ylimmän korkeusaseman yläpuolelle ja imeytykseen olisi hyvä rakentaa sorapeti tai vastaava pesuvesien maahan imeytymisen varmistamiseksi.

Ympäristönsuojeluviranomainen arvioi vapaa-ajan asunnon pesuvesien määrän vähäisyyden ja ratkaisussaan huomio samalla myös muut ympäristökuormitukseen vaikuttavat tekijät. Mikäli muodostuvien pesuvesien määrä arvioidaan erittäin vähäiseksi, eikä maahanimeytyksestä arvioida olevan kuormittavaa vaikutusta ympäristöön, täyttää kiinteistö riittävän jäteveden käsittelyasteen jätevesien määrään ja laatuun nähden. Jos ympäristönsuojeluviranomainen arvio kiinteistöltä muodostuvien pesuvesien olevan määrältään kuitenkin suurempi kuin erittäin vähäinen, tulee jätevesijärjestelmä uudistaa tai kiinteistön omistaja voi hakea poikkeusta jätevesijärjestelmän uusimisvelvoitteesta.

Voiko velvoitteista poiketa?
Edellytykset poikkeamiseen

Poikkeusta jätevesien uudistusvelvoitteeseen voi hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta, mikäli kiinteistö ollaan määräajan 31.10.2019 jälkeen lähiaikoina liittämässä viemäriverkostoon.

Mikäli jätevesijärjestelmään on suunniteltu muu käsittelyjärjestelmän uudistus, mutta investointia ei ole saatu määräaikaan mennessä toteutettua, voidaan poikkeamista myös hakea.

Tapauksissa, joissa jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistaminen on kohtuutonta muilla perusteilla kiinteistön omistajalle (investoinnin lyhytikäisyys, pitkäaikainen työttömyys/sairaus jne.), voidaan poikkeusta hakea.

Jos esimerkiksi vapaa-ajan kiinteistö ei täytä yllä mainittua erittäin vähäisen harmaan jäteveden muodostumisen vaatimuksia (kiinteistölle tulee vesiputki, käytössä on vesivessa tai muuten korkea varustetaso, kiinteistöä käytetään useammin kuin muutaman kerran vuodessa tai kiinteistöä käyttää useampi henkilö), voi kiinteistön omistaja kuitenkin hakea poikkeamista velvoitteesta, mikäli hän arvioi jätevesiä muodostuvan keskimääräistä vähemmän eivätkä jätevedet aiheuta liiallista kuormitusta ympäristöön.

Poikkeamisen hakeminen

Poikkeamista voi hakea täyttämällä Kauhajoen kaupungin nettisivuilta löytyvät lomakkeet.

Lomakkeet löytyvät sivun oikeasta reunasta, keltaisesta lomakkeet laatikosta. Lomakkeista tulee täyttää Poikkeamiskaavake, Liite 2 sekä jokin/jotkut Liitteistä 3A, 3B, 3C tai/ja 3D sen mukaan millä perusteilla poikkeamista on hakemassa. Lisäksi on toimitettava muut tarvittavat liitteet esimerkiksi asemapiirros tai muu vastaava piirros, josta tulee esiin jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupiste. Jotta hakemus voidaan käsitellä, tulee hakemuslomakkeen ja liitteiden jokainen kohta täyttää huolellisesti.

Poikkeamisten käsittely

Poikkeushakemukset käsittelee ympäristönsuojeluviranomainen, joka tekee harkinnan ja päätöksen myönnetäänkö hakijalle poikkeusta vai ei. Poikkeus jäteveden käsittelyvaatimuksista voidaan myöntää enintään 5 vuoden määräajaksi. Mikäli kiinteistön käyttö muuttuu jäteveden kuormitusta lisäävästi tai kiinteistön omistus vaihtuu, myönnetty poikkeuslupa raukeaa. Poikkeamishakemusten käsittelystä peritään ympäristönsuojelun taksan mukainen maksu.

Lisätietoa asiasta voi tiedustella sähköpostilla osoitteesta ymparistoterveys@kauhajoki.fi. Tietoa jätevesien erilaisista käsittelyjärjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta omalle kiinteistölle voi tiedustella esimerkiksi Pohjanmaan JÄSSI – jätevesihankkeen neuvojilta. Neuvojilta saa puolueetonta ohjausta jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvissä kysymyksissä. Kunnan rakennusvalvonnasta saa neuvoa mm. jätevesijärjestelmän uusimiseen tarvittavista lupa-asioista.