Nuorisovaltuusto
(Kuntalaki 410/2015 § 26)
Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen.
Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.
Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 §:ssä.
Kaupungin nuorisovaltuusto
Nuorisovaltuusto on nuorten vaikuttajaryhmä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Kauhajoen Nuorisovaltuuston tehtävänä on valvoa nuorten asemaa poliittisessa päätöksenteossa ja järjestää nuorille erilaisia tapahtumia. Nuorisovaltuusto on virallinen kaupungin hallinnon osa, kuntalaissa 1.6.2017 alkaen.
Nuorisovaltuusto tuo nuorten äänen kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tekee aloitteita ja kannanottoja. Lisäksi nuorisovaltuusto tiedottaa nuoria 0kunnan päättäjien toiminnasta ja auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa.
Kauhajoen nuorisovaltuuston 19. toimintakausi käynnistyi vuonna 2020. Jäsenet ovat 15 – 20-vuotiaita. Rekrytointi uudelle kaudelle on loka-marraskuun aikana, ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa alkuvuodesta järjestäytymiskokouksen kautta. Kokouksia järjestetään vähintään kerran kuussa, ja lisäksi kauteen kuuluu myös 4muuta toimintaa, kuten ryhmäytymispäivä. pikkujoulut ja erilaisia tapahtumia.
Vanhusneuvosto
(Kuntalaki 410/2015 § 27)
Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja
huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.
Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Kaupungin vanhusneuvosto
Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen
yhteistoimintaa ja edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon.
Vanhusneuvosto on lakisääteinen toimielin (vanhuspalvelulaki 2013).
Vanhusneuvoston tehtävät Kauhajoen kaupunginhallituksen vahvistaman toimintasäännön mukaan ovat:
- edistää viranomaisten, ikäihmisten sekä eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa Kauhajoella
- edistää ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
- seurata ikäihmisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehittymistä Kauhajoella
- tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa tarvittaessa lausuntoja ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä
- kutsua koolle tarvittaessa kaupungin alueella toimivia eläkeläis- ja vanhusjärjestöjä käsittelemään
neuvoston toimialaan kuuluvia asioita - käsitellä muut mahdolliset tehtäviinsä tai toimialaansa kuuluvat asiat
Vammaisneuvosto
(Kuntalaki 410/2015 § 28)
Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.
Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Kaupungin vammaisneuvosto
Kaupungin vammaisneuvoston tehtävät:
- edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa
- seurata vammaisten henkilöiden tarpeiden kehitystä kaupungin alueella
- seurata kaupungin yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta
- edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
- edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin
- seurata vammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä kaupungin alueella
- tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa tarvittaessa lausuntoja vammaisuuteen liittyvissä asioissa
- käsitellä muut toimialaansa kuuluvat asiat
Lapsiparlamentti
Lapsiparlamentti on uusi vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on varmistaa lasten tulevan kuulluksi heitä itseään koskevassa kunnan päätöksenteossa, toiminnassa ja kehittämisessä. Lasten parlamenttitoiminnan tarkoituksena on edistää lasten mahdollisuuksia olla osallisina päätöksenteossa ja edistää lasten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti.
Parlamenttiin valitaan kaksi edustajaa jokaisesta alakoulun oppilaskunnasta vuosiluokilta 1-6. Valinnat tekevät oppilaskunnat. Lasten parlamentti kokoontuu 3 kertaa vuodessa ja tapaamisten tavoitteena on lasten ja päättäjien kohtaaminen lasten elämään vaikuttavien tärkeimpien teemojen äärellä. Lasten parlamentin toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa erityisnuorisotyöntekijä. Nuorisovaltuusto nimeää lapsiparlamentille oman kumminsa, joka osallistuu lapsiparlamentin kokouksiin ja toimii yhdyshenkilönä lapsiparlamentin ja nuorisovaltuuston välillä. Kaupunginvaltuusto nimeää lisäksi lapsiparlamentille oman valtuustokumminsa. Lasten parlamentin toiminnasta raportoidaan hyvinvointilautakunnalle.
Monikulttuurisuustoimikunta
Hieman historiaa: Kauhajoen kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.5.2002 § 135 päättänyt perustaa romaniasiain toimikunnan.
Romaniasiain toimikunta on 9.12.2021 kokouksessaan keskustellut toimikunnan nimen muuttamisesta vastaamaan koko toimikunnan toimintaa eri vähemmistöryhmien hyväksi. Toimikunnan mielestä nimi ”monikulttuurisuustoimikunta” kuvaa parhaiten tämän toimikunnan työtä eri vähemmistöryhmien hyväksi.
Kauhajoen kaupunginhallitus on kokouksessaan 31.1.2022 § 20 päättänyt muuttaa Romaniasiain toimikunnan nimen Monikulttuurisuustoimikunnaksi.
Jatkossa Monikulttuurisuustoimikunnan pöytäkirjat on luettavissa sivun oikealla puolella olevasta valikosta.
Monikulttuurisuus, Toimikunta, Kulttuuri, Vähemmistöryhmät