Lapsiystävällisyydessä on ennen kaikkea kyse ajattelutavasta ja toimintakulttuurista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia ja nuoria kuunnellaan ja heille tarjotaan monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapset ja nuoret nähdään arvokkaina kuntalaisina ja heille halutaan tarjota turvallinen ympäristö elää, kehittyä ja kasvaa.
Lasten kuulemiseen, kohtaamiseen ja osallistamiseen on monia tapoja. Tämän sivun alle on kerätty joitakin hyväksi havaittuja työkaluja. Katso sivupalkkiin ja klikkaa vinkkeihin.
Huomaa hyvä
”Paha pitää huolen itsestään, hyvään on tartuttava kaksin käsin. Osaamisten ja taitojen esiin tuominen hyödyttää kaikkia, mutta erityisesti niitä, joilla on haasteita opintiellään.” Positiivinen pedagogiikka auttaa kasvattajia tunnistamaan lasten ja nuorten vahvuuksia ja rakentamaan opetusta ja oppimista niiden varaan. Viisas kasvattaja luo lapselle tilanteita onnistua.
Lue linkeistä lisää aiheesta ja ota appi käyttöön.
Myönteinen tunnistaminen
Tutkimusperustainen ja käytännöllinen myönteisen tunnistamisen näkökulma on tapa vahvistaa lasten ja perheiden kokemusta omasta arvokkuudestaan yksilöinä ja itselleen tärkeiden yhteisöjen jäsenenä, lisätä hyvinvointia ja toteuttaa osallisuutta ja lasten oikeuksia jokaisen lapsen kohdalla. Toimimalla myönteisen tunnistamisen ajattelun mukaisesti tutustumme lapseen ja lapsen maailmaan ennakkoluulottomasti, tunnustamme lapselle merkityksellisiä asioita ja tuemme lasta asioissa, jotka lisäävät lapsen onnistumisen ja arvostuksen kokemuksia.
Tampereen yliopiston Arjesta voimaa -hankkeen sivustoilta pääset tutustumaan aiheeseen lisää.
Pelastakaa Lapset ry:n kuvapiirros myönteisyyden tunnistamisesta. Piirroshahmot kertovat lasten oikeuksista, tutustumisesta, tunnustamisesta ja tukemisesta