Keitä viemäriverkostoon liittymisvelvoite koskee ja mitä tulee tehdä
Millainen laki taustalla on?
Vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen jätevesiviemäriin. Sen sijaan taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos:
1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai
2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.
Vesihuoltolaitoksella on myös oikeus kieltäytyä liittämästä laitoksen jätevesiviemäriin kiinteistöä, jolta jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen muotoutuminen
Lähtökohtana on vesihuoltolain (119/2001) 7 §, jonka mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Käytännössä vesihuoltolaitos esittää toiminta-alueelle rajauksen, johon pyydetään valvontaviranomaiselta lausunto. Lisäksi alueen kiinteistönomistajille ja haltijoille on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lopulta kunta hyväksyy toiminta-alueen.
Hyväksymisen jälkeen vesihuoltolaitoksella on huolehtimisvelvollisuus toiminta-alueen viemäriverkostosta. Samassa yhteydessä toiminta-alueella oleville kiinteistöille syntyy velvollisuus liittyä laitoksen verkostoon. Silloinen Kauhajoen kunta hyväksyi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaukset vuonna 1979.
Voiko velvoitteesta vapautua?
Yleiset edellytykset vapautua
Poikkeuksena viemäriin liittämisvelvollisuudesta kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta vesihuoltolain 11 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen edellä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:
1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja
2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellä olevan lisäksi edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 154 b §:n mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen (perustason puhdistusvaatimus).
Perustason puhdistusvaatimuksen täyttää vesikäymälän osalta 3-osainen ja harmaiden jätevesien osalta 2-osainen saostuskaivo, joiden perässä on esimerkiksi suodatuskenttä, maahanimeytysjärjestelmä tai pienpuhdistamo.
Mikäli jätevesijärjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet, niin sen tulee sijaita vähintään 30-50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta, 20 metrin etäisyydellä vesistöstä ja 5 metrin etäisyydellä ojasta, tontin rajasta, tiestä ja rakennuksista. Jos jätevesijärjestelmässä käsitellään vain harmaat jätevedet, tulee etäisyyksien olla vähintään 20-50 metriä talousvesikaivoon, 10 metriä vesistöön ja 5 metriä ojaan, tontin rajaan, tiehen ja rakennuksiin. Mikäli tontilla on lämpökaivo, tulee siihen olla kaikkien jätevesien käsittelyjärjestelmästä 30-50 metrin suojaetäisyys ja vain harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmästä 20-50 metrin suojaetäisyys.
Jätevesien purkupaikan tulee sijaita vähintään 10 metrin etäisyydellä vesistöstä tai tiestä, 20 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta tai rakennuksesta ja 5 metrin etäisyydellä tontin rajasta. Jos jätevedet johdetaan rajaojaan, siihen tulee olla naapurin tai väyläviraston suostumus.
Lisäedellytykset vapautumiselle pohjavesialueella
Pohjavesialueella jätevesien käsittely tulee tapahtua joko tiiviissä umpisäiliössä tai vaihtoehtoisesti pienpuhdistamossa, josta puhdistettu jätevesi voidaan johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle joko tiiviissä purkuputkessa tai olemassa olevaa ojaa pitkin.
Vapautuksen hakeminen
Vapautusta voi hakea täyttämällä Kauhajoen kaupungin nettisivuilta löytyvän lomakkeen. Lomake löytyy sivun oikeasta reunasta, keltaisesta lomakkeet laatikosta. Lisäksi on toimitettava muut tarvittavat liitteet esimerkiksi asemapiirros tai muu vastaava piirros, josta tulee esiin jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupiste. Jotta hakemus voidaan käsitellä, tulee hakemuslomakkeen ja liitteiden jokainen kohta täyttää huolellisesti.
Hakemuslomakkeen sekä liitteet voi lähettää postitse (kts. sivun alareuna) tai sähköpostitse osoitteeseen ymparistoterveys@kauhajoki.fi.
Vapautuksen käsittely
Vapautushakemukset käsittelee ympäristönsuojeluviranomainen, joka tekee harkinnan ja päätöksen myönnetäänkö hakijalle vapautusta vai ei. Vapautus viemäriverkostoon liittymisestä voidaan myöntää toistaiseksi tai 1-5 vuoden määräajaksi. Mikäli kiinteistön käyttö muuttuu jäteveden kuormitusta lisäävästi tai kiinteistön omistus vaihtuu, myönnetty vapautus raukeaa. Vapautushakemusten käsittelystä peritään ympäristönsuojelun taksan mukainen maksu.