Mustavalkoinen kuva Hämes-Havusesta

Historiaa

Ruokamessuilla on pitkä perinne

Kauhajoen Ruokamessut alkoi aikana, jolloin maatalousnäyttelyt ja erilaiset markkinatapahtumat olivat ihmisille tuttuja, mutta varsinaisia erikoismessuja ei maassamme vielä järjestetty. Oli siis oivallinen ajankohta aloittaa uusien perinteiden luominen. Vanhan, jo vähän hiipumassa olleen, kurssi- ja valistustoiminnan yhdistäminen markkinatoimintaan oli uusi tapa tarjota ihmisille mahdollisuus tiedon saamiseen ja uusien asioiden kokemiseen. Paikkakunnan pitkien maatalousperinteiden ansiosta oli luonnollista, että tämänkaltainen tapahtuma perustettiin juuri Kauhajoelle. Sillä maatilojen isännät ja emännät olivat jo vuosikymmenien ajan hakeneet aktiivisesti ammatillista lisäoppia muun muassa maa- ja kotitalousseurojen kursseilta.

Tiesitkö tämän Ruokamessuista?

  • ensimmäiset messut järjestettiin vuonna 1991
  • alun perin tapahtuma oli nimeltään Ruokaa käsityönä -messut
  • tähän asti suurin messukävijämäärä, 18 000, saavutettiin vuonna 2002

Kokki Jaakko Kolmonen Kauhajoen RuokamessuillaPaavo Lipponen ja Jaakko Kolmonen Kauhajoen Ruokamessuilla vuonna 2002.

Tunnettu keittiömestari Jaakko Kolmonen opasti messuvieraita 1992-2003. Erityisesti kalan käsittely on lähellä hänen sydäntään. Paavo Lipponen valmisti Jaakko Kolmosen kanssa liha- kasvisaterian vuoden 2002 Ruokamessuilla.

Kauhajoen Ruokamessut syntyi jatkumona Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen 1990 järjestämälle Sööpärin sortit -tapahtumalle. Ensimmäiset varsinaiset messut järjestettiin vuonna 1991 Hämes-Havusessa yhteistyössä Kauhajoen kunnan ja Merenkurkun neuvoston Ruokaa käsityönä -projektin kanssa. Kyseisillä messuilla oli jo 80 näytteilleasettajaa ja noin 4000 messuvierasta. Vuoteen 1996 saakka tapahtuma tunnettiin Ruokaa käsityönä –messuina, jonka jälkeen nimeksi muutettiin nykyisinkin tuntemamme Ruokamessut.

1990-luvun lopulla myös erilaiset oheistapahtumat tulivat olennaiseksi osaksi messuviikonloppua. Kenties tunnetuimpia esimerkkejä vuosien saatossa järjestetyistä tapahtumista ovat Syöminkien yö ja jalkapallon Messucup.

Sorttiemäntä Maija-Liisa Antila tuotteineen Sööpärin sorteissa 1990.

Sorttiemäntä Maija-Liisa Antila tuotteineen Sööpärin sorteissa 1990.

Ruokamessutoimikunta – tapahtuman selkäranka

Koko Ruokamessujen historian ajan tapahtuman selkäranka on ollut ruokamessutoimikunta. Toimikunnan apu ja tuki tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut mittaamattoman arvokasta. Ryhmän jäsenet ovat aina olleet valmiita käyttämään omaa ammattitaitoaan ja omia verkostojaan yhteisen päämäärän toteuttamisessa – muun muassa asiantuntijoiden ja juhlapuhujien kutsumisessa on työryhmän tarjoama panos aina ollut tärkeää. Toimikunta on siis oivallinen esimerkki hyvän yhteistyön voimasta. Työryhmän jäseniksi on aina nimetty edustajat paikkakunnan ja lähialueen oppilaitoksista, ruoka-alan osaajista ja aktiivisista toimijoista sekä kaupungin luottamushenkilöistä.

Yhteistyön, keskustelun ja ideoinnin myötä on vuosien saatossa kehitetty ruokamessutapahtumaa sellaiseksi kuin me sen tänä päivänä tunnemme. Tulevan syksyn 30 v. juhlamessut muistelee kunnioittavasti mennyttä ja katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti!