9.12.2022 Riitta Koskinen
Osaamisen kehittäminen on minulle erityisen tärkeää, juuri siksi hakeuduin opiskelemaan kolme vuotta sitten, vaikka jo yli viisikymppinen olenkin. Jokaisen organisaation olisi hyvä mahdollistaa työntekijöilleen osaamisen jatkuva parantaminen ja kannustaa heitä vaikeiltakin tuntuvien asioiden ääreen..
Kehittämisen tärkeys
Työ- ja elinkeinoministeriön https://tem.fi/tyoelaman-kehittaminen verkkosivuilta on luettavissa, että kehittäminen on reagoimista työelämän jatkuvaan muutokseen. Se on panostamista osaamisen, toiminnan ja tuotteiden sekä palvelujen parantamiseen. Tämä uudistaminen pohjautuu luottamukseen ja yhteistyöhön, sen tulee olla hyvin johdettua ja olla osa jokapäiväisen työn tekemistä. Tällä tavoin toiminnan uudistamisella on mahdollisuus onnistua.
Aion hakea joulukuun 19. päivänä vastavalmistuneen liiketalouden tradenomin tutkintopaperit käteeni. En opiskellut ammattikorkeakoulussa 3,5 vuotta tyhjän vuoksi. Haluan töihin ja haluan olla siellä vielä pitkään. Lähdin opiskelemaan vuonna 2019, koska halusin osata ja tuntea olevani hyödyllinen ja tärkeä ihminen. Juuri siksi koen jatkuvan kouluttautumisen työelämässä tärkeänä. Toivon, että jokainen meistä vähän yli 5-kymppisistä haluaa osata ja olla kiinnostunut uudesta teknologiasta, uusista toimintatavoista ja kertoa omat näkemyksensä, toiveensa sekä sitä kautta vaikuttaa tulevaisuuteensa. Meillä on paljon osaamista jo ennestäänkin, mutta lisäkouluttautumisella sitä voidaan muokata tämän päivän työelämään sopivaksi.
Koen valtavan hyvää fiilistä siitä, että voin kertoa ikäisilleni ihmisille, että oppiminen on kivaa ja osaaminen vielä kivempaa. Koen osaamisen kehittämisen meille jokaiselle ihmiselle erittäin tärkeänä asiana. Omien kykyjeni mukaan, haluan myös auttaa muita siinä, missä suinkin vain voin ja osaan. Voimme myös ottaa yhdessä asioista selvää.
Osaamisperusteisuus on mahdollisuus
Viime vuonna vapaaseen sivistystyöhön tuli uusi mahdollisuus – osaamisperusteisuus. Mielestäni se on hieno juttu kansalaisopistoille, kuntalaisille ja kansalaisopiston opettajille! Tämän päivän työelämän muutospaineet vaativat yhä enemmän mm. digitaalista osaamista. Muistan itse, kun olin aivan paniikissa, kun edellisessä työssäni tietokone vaihtui työpöydälläni säännöllisin väliajoin uuteen, ja osaamiseni väheni poisviedyn koneen mukana vähintäänkin yhtä nopeaa. Koskaan ei ollut aikaa harjoitella ja perehtyä uuteen koneeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Kansalaisopiston osaamisperusteisuus voisi olla vastaus työnantajille, kuinka voidaan omalla paikkakunnalla antaa työntekijöille mahdollisuus opiskella ja pysyä kehityksen tahdissa.
Osaamisperusteisuus vapaassa sivistystyössä voi tarkoittaa sitä, että kansalaisopiston kursseilla saavutettu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Mikäli halukkuutta tällaisten kurssien järjestämiseen löytyy ja innokkaita opettajia ilmaantuu, voidaan kurssit kuvata osaamisperusteisesti. Kurssien laajuus ilmaistaan silloin opintopisteinä ja opiskelijan osaaminen arvioidaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti.
Näiden osaamisperusteisten kurssien järjestäminen on siis vapaaehtoista sekä opiskelijalle, opettajalle että kansalaisopistolle. Mielestäni tämä on kuitenkin selkeä mahdollisuus kansalaisopistotoiminnan kehittämiselle ja yhteistyön tekemiselle eri oppilaitosten kesken.
Osaamisperusteiselle kurssille voi opiskelija osallistua ilman arviointiakin, eikä Kauhajoen kansalaisopisto vielä järjestä tällaisia kursseja. Uskon kuitenkin, että jossain vaiheessa sitä täällä Suupohjan kokoisessa kansalaisopistossa kokeillaan. Olen itse ottanut tuntiopettajana ensiaskeleita tähän kiinnostavaan teemaan. Aloitin viime keväänä tuntiopettajille tarkoitetun koulutuksen asiaan liittyen ja harjoittelen parhaillaan tällaisen kurssin suunnittelua ja toteutusta. Olen kiinnostunut – ole sinäkin!
Haastan kaikkia ihmisiä pohtimaan omaa osaamistaan ja etsimään keinoja sen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Suupohjan yritykset, tarttukaa tähän mahdollisuuteen ja innostakaa itsenne ja työntekijänne kouluttautumaan!
Terveisin, Riitta Koskinen
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Riitta Koskinen 28.11.2022
Suupohjan kokoisen kansalaisopiston koulutussuunnittelijan katse on suunnattuna vuoteen 2027!
Hei! Olen Riitta Koskinen, Kauhajoen kansalaisopiston määräaikainen koulutussuunnittelija. Työhöni Suupohjan kokoisessa Kauhajoen kansalaisopistossa kuuluu toimintakulttuurien ja erilaisten käytänteiden yhdistämistä ja samalla askelmerkkien luomista opiston viisivuotissuunnitelmaan. Olennainen osa työstäni liittyy syyskuun alussa avattuihin kyselyihin. Toinen suunnattiin kuntalaisille ja toinen kansalaisopiston opettajille. Yhtenä tarkoituksena on perustaa asiakasraati, jonka toiminta aloitettiin tuntiopettajille suunnatulla tapaamisella. Tällä viikolla kokoontuu kuntalaisten raati.
Tuttuihin polkuihin voi kompastua
Vajaa kymmenen vuotta sitten, kun lapseni lähtivät maailmalle, minulla alkoi kokonaan uusi elämänvaihe. Halusin lisähaasteita, ajankulua ja lisäansioita. Päätin hakeutua iltatöihin kansalaisopistoon. Olin toiminut kansalaisopiston tuntiopettajana jo 1990-luvulla, joten se oli tuttua puuhaa. Päivisin työskentelin työnjohtajana tekstiilitehtaassa ja parina iltana viikossa opetin aikuisia kädentaidoissa. Viitisen vuotta sitten jouduin kuitenkin äkisti irtisanoutumaan päivätyöstäni. Se oli kova isku, ja josta eteenpäin pääsy oli melkoisen työn takana.
Alun kompastelujen jälkeen, aloin katsella ympärilleni ja tutkia mitä loppuelämällä olisi minulle tarjottavanaan. Pitkän pohdinnan jälkeen, hain opiskelupaikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Halusin kehittää itseäni, koska tunnistin osaamattomuuteni kohteet. Työvuosieni aikana, digitalisaatio oli livahtanut ohitseni ja koin, etten ollut pysynyt tämän päivän työelämän vaatimuksissa mukana.
Nyt olen valmistumassa liiketalouden tradenomiksi, myynnin, markkinoinnin ja johtamisen opinnoista. Tällä hetkellä odottelen arvosanaa opinnäytetyöstäni. Elämä on opettanut, että ihminen voi liiaksi tottua tuttuihin polkuihinsa ja alkaa niihin kompastella. Minä haluan olla kiinnostunut monista eri asioista, tehdä töitä vielä pitkään ja toivon, että moni muukin ikäiseni tekee niin.
Koulutussuunnittelijan paikka
Alkukesästä havahduin opinnäytetyöni Webropol-kyselyn ääreltä älypuhelimeni värinään. Systeri soitti ja kysyi: ”Oletko nähnyt Kauhajoen kansalaisopiston työpaikkailmoituksen? Se paikka olisi nyt just sulle sopiva!” Ja niinhän se oli, totesin kun ilmoituksen luin, hain paikkaa ja onnekseni sain sen.
Tradenomiopinnoissani innostuin erityisesti tutkimuksien tekemisestä, markkinoinnista ja yrityksien kehittämisestä. Nyt saan toteuttaa innostustani käytännössä! Ilman muuta havittelen vielä vakituista työpaikkaa, mutta tässä kohtaa elämääni tämä määräaikainen työpaikka tuntui oikein sopivalta vaihtoehdolta. Täällä Kauhajoen kansalaisopistossa saan just nyt käyttää tätä uutta osaamistani!
Hanke, jossa olen töissä, on alkanut tämän vuoden alusta. Teuvan kunnan päätöksestä ostaa kansalaisopistopalvelut Kauhajoen kaupungilta ja hankkeen täytäntöönpanosta avautui tämä minulle osoitettu työpaikka. Tässä koulutussuunnittelijan tehtävässä voin käyttää myös pitkäaikaista kansalaisopiston tuntiopettajan tuntemustani, markkinoinnin koulutustani sekä aikaisempaa myynnin ja johtamisen osaamistani.
Kuntalaiskyselyllä askelmerkkejä tulevaisuuteen
Neljän eri kunnan, Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Kauhajoen kuntien alueella toimiva Kauhajoen kansalaisopisto haluaa kehittyä ja kuulla kuntalaisten mielipiteitä ja toiveita tulevaisuuden kansalaisopistosta. Laaja-alainen kysely on nyt suljettu ja analysoin sitä parhaillani. Kiitos kun vastasit!
Tuloksista pyritään luomaan askelmerkkejä Suupohjan kokoisen kansalaisopiston tulevaisuuden toimille. Pääkysymys piti sisällään ajatuksen siitä, millainen kansalaisopiston tulisi olla viiden vuoden kuluttua, jotta se olisi kaikille kuntalaisille sopiva ja mahdollisimman monia ihmisiä kiinnostava.
Toimintojen yhdenmukaistamista opettajakyselyn avulla
Vuonna 2021 tein pienimuotoisen tutkimuksen Etelä-Pohjanmaan kansalaisopistojen tuntiopettajille. Se oli osa Lapuan kansalaisopiston organisoimaa Opettamisen työkaluja –hanketta. Silloin pohdittiin, kaipaavatko tuntiopettajat työyhteisöä tai verkostoitumista muiden tuntiopettajien kanssa ja millaista sen tulisi olla.
Vastauksia tuli myös täältä Kauhajoen kansalaisopistosta (mukana Isojoki ja Karijoki) ja Teuvan kansalaisopistosta. Oman opetusalan tuntiopettajien tapaamista ja heidän kanssaan verkostoitumista pidettiin tuolloin tärkeänä. Myös tästä syystä Kauhajoen kansalaisopistossa kokeiltiin nyt lokakuun alussa hieman erilaisia opettajakokouksia, joihin aikaisemmin oli totuttu. Kansalaisopiston opettajilta puuttuu työyhteisö ja sen syntymistä halutaan opistossa tukea, antamalla heidän verkostoitumiselleen mahdollisuus.
Ilmainen, aikuisen ihmisen ammatillista osaamista varmistava oppilaitos
Tulevaisuuden kansalaisopistoni on kehittyvä, innostava ja jokaisen osaamista kartuttava oppilaitos, jossa on hyvä olla sekä opiskelijalla että opettajalla. Suupohjan kokoinen Kauhajoen kansalaisopisto tarjoaa vuonna 2027 mahdollisuuden jokaiselle kuntalaiselle oppia uusia asioita. Se tapahtuu kenties yhteistyössä alueen yritysten ja/tai muiden oppilaitosten kanssa. Minun villein ajatus on, että siellä voi ehkä opiskella jonkin uuden ammatin, ilmaiseksi.
Tulevaisuuden kansalaisopisto Suupohjassa voisi siis olla väylä työnantajan ja työntekijän välillä, uudelleenkoulutuksessa ja parsia kasaan syrjäytymisen isoa kuilua sekä tukea vanhuksia heidän haasteissaan. Tulevaisuuden kansalaisopisto voisi olla meille jokaiselle kiva kaveri elämän kovissa tuulissa.
Vapaan sivistystyön merkitys
Vapaa sivistystyö on ollut minulle elämäntapa koko aikuisikäni. Kansalaisopisto on työllistänyt minua -90-luvun suuren laman aikana, lasteni aikuistumisen hetkellä ja nyt, kun olen valmistumassa kolmanteen ammattiini. En ole juurikaan itse ehtinyt mitään kansalaisopistossa harrastaa. Mottoni on ollut jo kauan: ”käsityö on minulle sekä työ että harrastus”. Tänä syksynä olen kuitenkin halunnut, Kauhajoen kansalaisopiston koulutussuunnittelijana, tuoda esiin laajaa kansalaisopistotuntemustani ja auttaa täällä vapaan sivistystyön kenttää luomaan visiota tulevaisuuteen.
Olen vuosien varrella toiminut tuntiopettajana Kauhajoella, Kurikassa, Ilmajoella, Alajärvellä, Pomarkussa, Soinissa ja silloin kun opistot ja kunnat olivat vielä itsenäisiä, myös Jalasjärvellä ja Jurvassa. Ihmiset kursseilla ovat suuri voimavara tuntiopettajalle. Opiskelijat ovat tuntiopettajan ystäviä, työkavereita, lähes koko työyhteisö. Tuntiopettajan työ on yksinäistä puurtamista, se on usein iltatyötä, matkat ovat pitkiä ja marraskuun iltoina myös pimeitä.
Koska minulla nyt on tilaisuus, annan neuvon sinulle kansalaisopiston kurssilainen: Anna kurssisi opettajalle joskus halaus ja kiitä häntä, että hän tänäänkin tuli kurssipaikalle sinua opettamaan. Hän tekee työtään rakkaudesta lajiin ja sinuun. Ole hänen ystävänsä ja opi häneltä uusia taitoja. Annat hänelle suuren lahjan, kun hän näkee sinun kehittyvän ja iloitsevan osaamisestasi. Hyvää kansalaisopiston lukuvuotta jokaiselle lukijalle ja nauttikaa oppimisen ilosta!
Kirjoitus kirjoitettiin syksyn 2022 aikana Kauhajoen kansalaisopiston uuden koulutussuunnittelijan Riitta Koskisen työhuoneessa. Joulunalusviikoilla tapaan kuntalaiskyselyn kiitoskursseilla teitä ihanat kansalaisopiston kurssilaiset, niin Teuvalla, Karijoella, Isojoella kuin Kauhajoella. Moikkaillaan. Seuraavassa tekstissä perehdytään mm. termiin osaamisperusteisuus. Mitä se voisi olla vapaassa sivistystyössä? Pysythän kuulolla!
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
21.9.2022
Kauhajoen kansalaisopiston uusi taideaineiden opettaja. Onko moukaria SM-tasolla heittävä Tytti sinulle jo tuttu?
Tytti Oikarainen valmistui viime keväänä taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta ja toimii nyt taideaineiden opettajan viransijaisena Kauhajoen kansalaisopistossa. Tytti on kotoisin Lapista, Posion kunnasta. Omien sanojensa mukaan: ”keskeltä ei mitään”. Tytti harrastaa moukarinheittoa ja kilpailee lajissa SM-tasolla.
Riisitunturin juurelta Suupohjaan
Kysyin Tytiltä, että mistä ihmeestä hän keksi hakea Kauhajoelle töihin? ”Otin heinäkuussa, äitini rohkaisemana, ison loikkauksen elämässäni ja muutin tänne Suupohjaan, koska sain kiinnostavan työtarjouksen ja työhaastiksessa vaan oli niin kivaa!” Kauhajoen kansalaisopiston kuvataiteiden opettajan paikka onkin nyt hänen elämänsä ensimmäinen ”oikea työpaikka”.
Tytti on omien sanojensa mukaan ”aktiivinen ja tomera”. Hän on tottunut ottamaan itse asioista selvää, mutta kysyttävääkin on silti ollut. Hän on ollut kiitollinen kaikesta saamastaan avusta, kiittää työkavereitaan ja kaikkia kauhajokisia, joiden kanssa hän on tekemisissä ollut. ”Ihan kaikki ovat olleet tosi ymmärtäväisiä ja ihania”, hän tähdentää.
Kuulemansa mukaan täällä Kauhajoella kävi urheilupiireissä jo heinä-elokuussa melkoinen ”positiivinen kuhina” tulostani, että tänne Kauhajoelle oli senkin vuoksi tosi kiva tulla. ”Onhan tämä ollut melkoinen loikka”, pienestä 50 asukkaan Tolvan kylästä, Riisitunturin juurelta kotoisin oleva Tytti hymyillen kertoo.
Opetusohjelman visuaalinen ilme Tytin käsialaa
Tytin visualisoimassa Kauhajoen kansalaisopiston opetusohjelmassa on tarjolla 8 erilaista kuvataiteisiin liittyvää kurssia ja yksi kanteleen soittoryhmä, joissa hän opettajana toimii. Tavoitteena kuvataiteen kursseilla on, että jokaisella olisi hyvä olla, tässä kaikille uudessa tilanteessa. Käytössä on aluksi olleet tutut ja turvalliset aiheet ja välineet. Oppilaat ovatkin olleet todella innoissaan ja ottaneet uuden open ilolla vastaan. Tytti kertoo innoissaan: ”nimikin on kait helppo muistaa, koska kirjastotalon ohi kulkiessani olen monesti kuullut iloisia huudahduksia, hei Tytti, mitä kuuluu?”
”Jaamme oppilaideni kanssa lähes samanlaista arvomaailmaa”
Uusi kuvataideopemme haluaa kehittyä ja ottaa myös tämän uuden työtilaisuutensa mahdollisuutena kehittyä ja lupaa antaa siihen myös itselleen aikaa. Tytti kokee olevansa usein liian vaativa itseään kohtaan, hänen mielestään kaiken pitäisi mennä heti kerralla oikein. Haastattelun aikaan, elokuun lopulla, hän näki kuitenkin jo alkuvaiheessa onnistumisia opetuksessaan. Teemaopinnoissa hän kokee jakavansa lähes samanlaisen arvomaailman oppilaidensa kanssa. Teemaopintojen oppilaat ovat 15-16-vuotiaita nuoria, eikä opettajan ja oppilaiden välillä ole kovinkaan paljon ikäeroa. ”Yhteisten intressien kautta pystyn samaistumaan heihin ja he ovat kokeneet taideopinnot rentoina juttuina”, Tytti kertoo.
Perusopintojen jälkeen Teemaopintoihin
Haastattelijana halusin tietää, mikä on kuvataiteiden perusopintojen ja teemaopintojen välinen ero? Nyt tiedän, että kuvataiteiden perusopintoihin otetaan kuhunkin ryhmään tietynikäisiä opiskelijoita ja kurssit jaetaan viiteen eri ryhmään. Teemaopintoihin siirrytään perusopintojen jälkeen, yläikärajan ollessa 18 v. Teemaopinnot ovat ikään kuin kuvataiteiden syventäviä opintoja, joissa on aina jokin teema, jota käsitellään.
Tytin opetuksessa on tällä hetkellä menossa ”minun maailmani” –teema, jossa keskitytään nykytaiteeseen ja oppilaan omaan kuvamaailmaan. Tarkastelussa on oppilaan oma ympäristö ja hänen oma taiteellinen kehittymisensä. ”Vaikka kaikki kurssit eivät alkaneetkaan liian vähäisen ilmoittautumismäärän takia, näin siis kävi Digitaiteelle, niin haluan kuitenkin suunnitella kiinnostavia ja olemassaoleviin resursseihin sopivia opintokokonaisuuksia, joten päätin yhdistää digijuttuja näihin teemaopintoihin”, kuvataideope summasi ja kertoi sen olleen oppilaidenkin mielestä hieno juttu.
Vapaa sivistystyö –Tytin mukaan
Kysyin, mitä vapaa sivistystyö tarkoittaa Tytille itselleen. Näin hän vastasi: ”Sen äärelle tulevat ihmiset, jotka haluavat harrastaa ja kehittää itseään. Se on vapaaehtoista kasvatusta, jolla edistetään ihmisten mahdollisuutta saada opetusta.” Tytin mielestä kansalaisopistossa opiskelu voi olla helpompaa kuin muualla, jos esimerkiksi opiskelijalla on fyysisiä oppimisvaikeuksia. Vapaassa sivistystyössä huomioidaan myös tasa-arvo ja erilaisia taitotasoja sekä ylipäätään huomioidaan jokaisen ihmisen erilaisuutta. Eli kaikille annetaan mahdollisuus oppia uusia asioita.
Tulevaisuuden Suupohjan kokoinen Kauhajoen kansalaisopisto?
Tulevaisuuden kansalaisopisto Tytin mukaan on kehittyvä ja perinteitä kunnioittava. Se on ennen kaikkea Tytin ajatus, ei niinkään kuvataiteiden opettajan. Tytti soittaa kanteletta, kansallissoitintamme ja pyrkii tuomaan sitä myös kansalaisopiston kurssitarjontaan. Eli kehittymiseen liittyvät opetusohjelmassa olevat uudet kurssit, kuten digitaide ja hathajooga. Mutta tarjonnasta tulee löytyä myös viulun soittoa, puutöiden tekemistä, metsäretkiä ja mahdollisesti tätä kanteleensoittoa. ”Eli toivoisin, että tuotaisiin uutta, mutta ylläpidettäisiin ja kunnioitettaisiin myös vanhaa. Maailma menee eteenpäin, mutta hyvä olisi muistaa, mistä se on kehittynyt”, Tytti haastattelun aikana mietiskeli ääneen.
”Usko ittees, seuraa sydäntäs!”
Lopuksi pyysin Tyttiä miettimään, millainen on hänen lempiajatuksensa, mikä hänen toimiaan ohjaa. Hänen hyvä kaverinsa on joskus kilpakentillä juuri ennen urheilusuoritusta kuiskannut Tytin korvaan: ”Usko ittees, seuraa sydäntäs!”. Viisas ohje on jäänyt hänelle mieleen ja hän on sitä noudattanut ja jaellut itsekin eteenpäin, välillä jopa vitsilläkin murjaissut. Tytin mukaan, jokaisella on mahdollisuus päästä mihin vaan, kunhan vaan itseensä uskoo. Haastattelun viime minuuteilla moukarinheittoa, kanteleensoittoa ja videopelien pelaamista harrastava Kauhajoen kansalaisopiston kuvataideope lausahtaa: ”Mihin meillä kiire tässä valmiissa maailmassa?”
Haastattelu tehty Kauhajoen kansalaisopiston taideluokassa elokuun 19. päivänä, 2022. Tekstin kirjoitti Kauhajoen kansalaisopiston uusi koulutussuunnittelija Riitta Koskinen. Hänestä kuullaan juttua seuraavassa blogitekstissä. Pysythän kuulolla!
